Johanna Pulkkinen

Vuosi sitten alkanut pienten kirjastojen kiertue jatkui tällä kertaa Etelä-Karjalassa. Tämän reissun myötä olemme kiertäneet kaikki Kanta-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan pienet kirjastot. Jäljellä ovat vielä Päijät-Hämeen Kärkölä ja Padasjoki, joissa vierailemme todennäköisesti keväällä 2024. Pieniksi kirjastoiksi on tällä kiertueella laskettu alle 5000 asukkaan kuntien kirjastot, joita on alueellamme 15. 

Viime syksynä vierailimme Parikkalassa, Lemillä ja Savitaipaleella. Jatkoimme Etelä-Karjalasta alueemme toiseen äärilaitaan Lounais-Hämeeseen Humppilan ja Ypäjän kirjastoihin. Tänä vuonna vierailimme alkukesästä Päijät-Hämeen Hartolassa ja Sysmässä. Ehdimme vierailla myös Etelä-Karjalan Luumäellä sekä Miehikkälässä ja Virolahdella Kymenlaakson puolella. 

Kiertueen tavoitteena on vaihtaa kuulumisia vapaamuotoisesti keskustellen. Lisäksi keräämme kirjastoilta ajatuksia osaamisen kehittämiseen sekä muuhun alueelliseen kehittämistoimintaan pienten kirjastojen näkökulmasta. Olemme myös keskustelleet sote-uudistuksesta ja hyvinvointityöstä kirjaston näkökulmasta. Lisäksi viemme kirjastoille tietoa alueellisen kehittämistehtävän ja AVIn ajankohtaisista asioista. 

Tällä kertaa kiertueella olivat mukana Lahden AKEn koordinaattorit Hanna ja Noora sekä ylitarkastajat Kristiina Kontiainen ja Marko Ojala ESAVIsta. Lähdimme Lahdesta keskiviikkoaamuna 30.8. kohti Taipalsaarta. Kristiina ja Marko nousivat kyytiimme Lappeenrannasta. Kiertue jatkui jo totuttuun tapaan yhdessä autolla Etelä-Karjalan kauniissa järvimaisemissa. Matkojen aikana oli jälleen aikaa vaihtaa ajankohtaisia kuulumisia. Keskustelimme alueemme yhteisestä kehittämisestä niin uuden hallitusohjelman kuin muidenkin ajankohtaisten asioiden valossa. Monialajohtajien toiveet koulutusten ja yhteistyön suhteen kiinnostivat erityisesti tällä kiertueella, jossa pääsimme tapaamaan useamman monialajohtajan. Pienissä kirjastoissa heitä on yhä enenevässä määrin.

Taipalsaaren kirjasto

Saavuimme Taipalsaaren kirjaston pihaan aikataulun mukaisesti hieman ennen yhtä iltapäivällä. Meidät vastaanottivat kirjastovirkailija Päivi Puheloinen, sivistysjohtaja Kirsi Leinonen sekä kirjastovirkailija Johanna Oosi, joiden kanssa keskustelimme Taipalsaaren kirjaston kuulumisista. Sivistysjohtajan tontille kuuluvat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lisäksi myös kirjasto ja kaikki muut vapaa-aikatoimen toimialat kulttuurista nuorisoon ja liikuntaan.

Yhteistyö kunnan sisällä on monipuolista. Kirjastolla on kunnan kassapalvelut ja he hoitavat esimerkiksi kuntosalikorttien myynnin. Kirjaston lukusali on ollut jo seitsemän vuotta yläkoulun äidinkielen opetuksen käytössä luokkahuoneena. Luokkatilan puheensorinasta ja yläkoulun oppilaista on muodostunut olennainen osa kirjaston arkea, joista ei haluta enää luopua. Kirjastossa on avara näyttelytila, jota on mahdollista käyttää ryhmäkäynteihin ja tapahtumien järjestämiseen.

Kirjaston yhteydessä on myös nuorisotila, josta on sekä kulku- että näköyhteys kirjastoon. Nuorisotilaa pyritään pitämään auki aina arki-iltaisin. Ovikylteissä muistutetaan lainaamaan kirjat ennen kuin ne viedään nuorisotilan puolelle. Kirjaston ja nuorisotilan yhdistävä lasiseinäinen välikkö istuimineen on viihtyisän ja houkuttelevan näköinen. Nuorisotilan puolella nuoret pelaavat biljardia. Kokonaisuus vaikuttaa toimivalta.

Taipalsaaren kirjaston henkilöstö koostuu kolmesta kirjastovirkailijasta, joilla on poikkeuksellisen selkeä työnjako. Asiakaspalvelu on kokonaisuudessaan yhden kirjastovirkailijan tehtävänä. Kirjaston aukioloajat mahtuvat päivittäin yhteen vuoroon, mikä on todettu toimivaksi. Muut virkailijat lähinnä tauottavat ja tuuraavat tarvittaessa. Näin kahdelle virkailijalle jää reilummin sisätyöaikaa kokoelmanhoitoon, kirjaston kehittämiseen sekä lasten ja nuorten kirjastotyöhön.

Kaikki kertovat olevansa tyytyväisiä selkeään työnjakoon. Omiin tehtäviin pystyy aidosti keskittymään. Ratkaisu vaikuttaa ainakin ulkopuolisen silmin vähentävän kokemusta työn sirpaleisuudesta. Taipalsaaren kirjaston toimintatapa haastaa usein kuulemaamme lausahdusta: “Pienessä kirjastossa kaikkien pitää tehdä kaikkea.” Voiko selkeämpi työnjako sittenkin olla yksi pohtimisen arvoinen ratkaisu työkuormituksen vähentämiseksi? 

Keskustelemme erityisesti siitä, että ryhmäkäyntien järjestäminen on mitä suurimmissa määrin asiakaspalvelua. On perusteltua, että ryhmäkäyntien lisäksi työntekijällä ei ole merkittävää vastuuta kirjaston muusta asiakaspalvelusta. Taipalsaarella on ollut tarjolla ryhmäkäyntejä kaikille koulun vuosiluokille sekä varhaiskasvatukselle. Yhteistyösuunnitelman uudistamisen yhteydessä on keskusteltu kirjastopolun laatimisesta, jotta kaikki koululaiset saisivat ainakin tietyn määrän kirjastokäyntejä opettajan aktiivisuudesta riippumatta.

Tällä hetkellä Taipalsaarella ei koeta olevan resursseja hankkeiden pyörittämiseen, ellei hankerahoituksella saada myös henkilöstöresurssia. Sivistysjohtajalle hanketyön hallinnointi on tuttua, mutta hän on aloittanut tehtävässään vasta tänä vuonna. Samoin kirjastossa on uusi työntekijä, joten vielä tarvitaan aikaa perehtymiseen. Taipalsaaren omat edelliset hankkeet ovat olleet Marjatta Kurenniemi ‑teemainen hanke, joka päättyi vuonna 2021 sekä Lasten lauantai ‑hanke, joka osui harmillisesti korona-aikaan. 

Osallisuusteema on Taipalsaaren kirjastolle ominainen. Osallisuutta voidaan edistää pieninkin teoin. Sivistysjohtaja kuvailee kirjaston olevan kokonaisuudessaan palvelu, joka edistää kuntalaisten hyvinvointia monin tavoin. Hän luettelee kirjaston toiminnasta mm. näyttelyt, lukemisen edistämisen, välinelainauksen, kuntosalikortit, lukusalin hyödyntämisen ja omatoimikirjaston. Ilman niitä Taipalsaari olisi aivan erilainen paikka asua ja elää.

Taipalsaaren kirjastotalo on rakennettu vuonna 2009. Tila on kokonaisuudessaan toimiva. Ainoastaan varastotilaa erilaisille välineille on koettu olevan liian vähän. Lastenosaston keskellä komeilee iso puinen laivarakennelma pyöreine ikkunoineen. Sen uumeniin kätkeytyy tila satutuokioiden järjestämiseen. Laivan lauteilla istuessa näkymä avautuu kirjaston vehreälle pihalle. Tunnelma on rauhallinen.

Omatoimikirjasto on Taipalsaarella otettu käyttöön vuonna 2020, juuri ennen koronaa. Se on otettu vastaan hyvin ja kaikki on toiminut sujuvasti. Toisinaan omatoimiajalla on tapahtunut roskaamista tai kirjojen järjestystä on sotkettu. Joskus on tullut isompi porukka sisään yhdellä kortilla. Varsinaista ilkivaltaa ei kuitenkaan ole ollut. Omatoimikirjasto aukeaa päivittäin aamu seitsemältä ja sulkeutuu viikolla (ma-to) yhdeksältä ja viikonloppuna (pe-su) kuudelta. Palveluaikaa on aina arkisin seitsemän tuntia päivässä.

Rautjärven kirjasto

Torstaiaamuna kierroksemme jatkui kuutostietä eteenpäin Rautjärvelle. Rautjärven kirjasto olikin meille jo ulkoapäin tuttu, sillä kävimme uteliaisuuttamme katsomassa kirjastorakennusta ja kurkkimassa sisään ikkunoista sulkemisajan jälkeen viime vuoden Parikkalan reissulta palatessamme. Tällä kertaa meitä oli kirjastolla vastassa koko kirjaston henkilöstö. Tapasimme kesällä aloittaneen kirjastonjohtaja Anni Tiaisen sekä kirjastovirkailijat Tuija Lindin ja Päivi Holman. Myöhemmin seuraamme liittyi myös hyvinvointijohtaja Anu Koistinen.

Henkilöstövaihdoksia on Rautjärvellä tullut lyhyellä aikaa paljon. Tällä hetkellä kirjastossa onkin paljon tuoretta näkökulmaa asioihin, ja henkilöstötilanne on helpottanut, kun avoimet paikat on täytetty. Rautjärvellä on Simpeleen pääkirjaston lisäksi myös Asemanseudun lähikirjasto, jonka jatkosta on keskusteltu useaan otteeseen. Kuntapoliittisesti lähikirjaston säilyttäminen on kuitenkin katsottu tärkeäksi, vaikka nykyisellään Asemanseudun kirjasto on auki vain yhtenä päivänä viikossa. Rautjärven kirjastotiloissa ei ole omatoimikirjastotekniikkaa.

Rautjärven kirjastotalo hyllyineen on vuodelta 1989. Vaaleansinisen ja harmaan sävyt ovat seesteisiä, ja ne ovat kestäneet hyvin aikaa. Käytännössä vain lattia on osiltaan pahasti kulunut. Uuden palvelutiskin ja muutamien uusien kalusteiden myötä kirjasto on säilyttänyt nuorekkaan ilmeensä. Kauniit taideteokset ja runsaat kasvit luovat viihtyisän tunnelman. Kirjastoon on saatu pitkäaikaislainaan taidetta Marjaana Tykkyläiseltä, Sanna Pajarilta ja VMK artilta. Maalauksia ja veistoksia on nähtävissä ympäri kirjastotilan.

Rautjärven kirjasto järjestää monenlaisia tapahtumia, ideoi uudenlaisia toimintamalleja ja viestii aktiivisesti tekemisistään. Vuoden 2023 alusta kirjasto alkoi lähettää uutiskirjettä mm. kunnan päättäjille. Uutiskirjeen ideana on tiedottaa, mitä on tehty ja mitä on tulossa, sekä avata kanava palautteen ja ideoitten antamiselle. Uutiskirje lähetetään säännöllisesti kerran kuukaudessa. Myös sosiaalisessa mediassa Tuija Lind on pistänyt oman persoonansa peliin Instagram-videoitten muodossa.

Kirjasto osallistui Päivä Museotiellä ‑tapahtumaan Miettilän kasarmialueella, jossa Terveystalon rappusille viritettiin pop up ‑kirjasto. Kirjoja meni jonkin verran lainaan ja sitäkin enemmän kiinnostuneita ihmisiä kävi ihastelemassa pop upia. Päivän hitti oli Valkoinen noita ‑sarja, joka on japanilainen mangatulkinta Simo Häyhästä. Kollaa- ja Simo Häyhä ‑museo sijaitsee n. 20 km päässä kirjastolta ja myös kirjaston kotiseutukokoelmassa näkyy sotakirjallisuus ja Simo Häyhä.

Koska pop up ‑kirjasto onnistui hyvin, kirjasto päätti pistää pystyyn Kutsu kirjasto kylään ‑kampanjan. Tarkoituksena on, että kirjasto jalkautuisi kirjaston ulkopuolelle noin kerran kuukaudessa. Kutsujana voi olla kyläyhdistys, järjestö tai vaikkapa palveluasumisyksikkö. Kirjasto mainostaa kampanjaa uutiskirjeessään: “Vierailu voidaan järjestää vaikka missä: Riittää, kun saadaan jostain sähköä läppärille, viivakoodinlukijalle ja kuittitulostimelle, netin voi jakaa puhelimesta.” Mukaan kyläilylle otetaan kutsujalle räätälöity monipuolinen aineistopaketti. Vierailulla esitellään aineistoa ja kerrotaan kirjaston palveluista — ja tietenkin lainataan aineistoa.

Ensimmäisenä kirjaston kylään kutsujana toimii hyvinvointijohtaja itse, joka on kutsunut kirjaston kylään viereiselle kunnantalolle. Pop up ‑kirjaston yhteydessä kannustetaan kunnantalon väkeä myös vierailemaan kirjastolla, joka ei ole kaukana. Kunnantalon vierailun lisäksi myös seurakunnan kanssa on jo sovittu vierailusta.

Hieno konsepti Rautjärvellä on ollut myös pääkirjaston Kirsti-salissa järjestetty Luonto kämmenellä ‑info, jolla juhlistettiin Suomen luonnon päivää ja Itämeripäivää. Kirjasto esitteli iltatapahtumassa älypuhelimiin asennettavia ilmaissovelluksia, joiden avulla voi tunnistaa kasveja, eläimiä, hyönteisiä ja tähtikuvioita. Tapahtuma oli ilmainen ja se oli suunnattu kaikenikäisille luonnosta kiinnostuneille ihmisille.

Maahanmuuttajat näkyvät Rautjärven kirjaston arjessa. He ovat ottaneet palvelun omakseen, mikä ilahduttaa kirjaston henkilöstöä. Tietokoneet ja tulostaminen ovat tärkeitä palveluja. Maahanmuuttajat halutaan huomioida palvelujen järjestämisessä ja myös aineistojen osalta. Kirjastolla on tärkeä tehtävä auttaa kotoutumisessa. Kirjastolla vietetään vapaa-aikaa ja hoidetaan tärkeitä asioita.

Syksyn kouluyhteistyö on Rautjärvellä alkamassa ilahduttavasti AKE-aluetta kiertävän Osasto 23 ‑pakopelin merkeissä. Eva Frantzin kirjan maailmaan sijoittuvaa ja Kouvolan kirjaston Miikka Poutavirran suunnittelemaa pakopeliä pelataan kirjastolla syyskuun alusta alkaen. Pelaamaan kutsutaan erityisesti kuudesluokkalaisia. Pakopeli kiertää tällä hetkellä Heili-kimppaa ja Rautjärvi on ollut listalla heti ensimmäisenä Lappeenrannan jälkeen. Pakopeli kulkee kirjastojen välillä aineistonkuljetuslaatikoissa.

Ruokolahden kirjasto

Torstai-iltapäivän kohteenamme oli Ruokolahden kirjasto. Siellä tapasimme vastaavan kirjastovirkailijan Sanna Halttusen sekä Johanna Pulkkisen ja Sirpa Kojon, jotka työskentelevät kirjastovirkailijoina. Paikalle oli myös saapunut hyvinvointipalvelujen toimialajohtaja Aleksi Puustjärvi, joka toimii kirjaston esihenkilönä. 

Ruokolahden kirjastorakennus on uusi ja viihtyisä. Se on valmistunut vuonna 2001. Kirjaston sijainti on keskeinen. Kunnan ainoa koulu on lähellä, samoin päiväkoti. Yhteistyötä on helppo tehdä ja ryhmät käyvät mielellään kirjastossa. Parhaillaan kirjastossa valmistellaan kirjastopolkua, joka tarjoaisi ohjelmaa eskareille sekä toisen, neljännen ja seitsemännen luokan oppilaille. Ruokolahdella odotellaan jo kovasti Osasto 23 ‑pakopelin saapumista kirjastoon.

Ruokolahdella omatoimikirjasto on ollut käytössä jo vuodesta 2018 alkaen. Kirjasto on auki omatoimisesti päivittäin kello 8–21. Omatoimikirjasto on toiminut ilman isompia ongelmia, kuten suurimmassa osassa kuntia. Kirjasto on ja tulee jatkossa olemaan mahdollisesti yhä vahvemmin kulttuurin, näyttelyjen ja kohtaamisten näyttämö. Kolmannen sektorin kanssa haluttaisiin tehdä yhä vahvemmin yhteistyötä. Etätyöskentelytiloja, kuten tutkijanhuonetta tarjotaan rauhallista tilaa kaipaaville.

Keskustelimme kirjaston monitahoisesta hyvinvointiroolista. Kirjastopalvelut lievittävät yksinäisyyttä, ja usein asiakkaita autetaan muissakin kuin varsinaisissa kirjastoasioissa. Pienessä kunnassa ei ole monia paikkoja, joihin pääsisi sisälle myös ilta-aikaan. Omatoimikirjasto on tästä syystä koettu erityisen tärkeäksi. Toisaalta on huomioitava se, että Ruokolahden kunnan väestöstä iso osa on ikäihmisiä, eivätkä kaikki ole valmiita käyttämään itsepalvelua. Mielenkiintoisena huomiona keskustelussa nousi esille se, että verkkopankin käyttöä ei enää toivota kirjastolta yhtä paljoa kuin vielä muutamia vuosia sitten. Mobiilipalveluiden käytettävyys on parantunut ja ihmiset kenties myös oppineet kääntymään pankin puoleen tunnistautumista vaativissa tilanteissa.

Kiersimme vielä lopuksi kirjastokierroksella Ruokolahden kirjastotiloissa ja keskustelimme ajankohtaisista asioista. Kirjastovirkailija Johanna Pulkkinen opiskelee parhaillaan Seinäjoen ammattikorkeakoulussa ja tekee yhdessä Katariina Pirttiniemen kanssa opinnäytetyötä kirjastojen demokratiatyöstä. He ovat myös järjestämässä Seamkin opiskelijoille demokratiapäivää lokakuussa. Sekä AVI että Lahden AKE ovat tehneet Johannan ja Katariinan kanssa yhteistyötä, koska kirjastojen demokratiatyön määritteleminen on äärimmäisen ajankohtainen aihe.

Teksti ja kuvat: Noora Oluikpe ja Hanna Pitkänen