Noora Oluikpe
Lahden AKE

Teksti ja valokuvat: Noora Oluikpe, Pasi Kangas ja Hanna Pitkänen

Lähdimme AKE-koordinaattorien voimin Lahdesta kohti Luumäkeä tiistaina 30.5. Matkan varrelta Kouvolasta nappasimme kyytiimme Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastajat Kristiina Kontiaisen ja Marko Ojalan. Ajomatkalla oli aikaa keskustella edellisen viikon pienten kirjastojen kiertueesta Hartolaan ja Sysmään. Ajatusten vaihtaminen on tärkeää erityisesti koulutussuunnittelun näkökulmasta. AKE:n ja AVI:n koulutusten on tarkoitus täydentää toisiaan mahdollisimman hyvin. Pohdimme keskenämme, mitkä kirjastojen toiveista kuuluvat AKE:n ja mitkä AVI:n kentälle.

Kiertueen myötä on syntynyt käsitys siitä, että pienet kirjastot painivat lopulta hyvin samantyyppisten asioiden parissa eri puolella AKE-aluettamme. Kuntaorganisaatioiden tarjoama tuki ja tekemisen tavat voivat kuitenkin vaihdella suuresti. Kiertueemme tavoitteena on kannustaa pienten kirjastojen henkilökuntaa, levittää hyviä käytäntöjä kunnasta toiseen ja sitä kautta ehkäistä alueellista eriytymistä. Kirjastojen ja kuntien moninaisuus on toisaalta myös rikkautta. Erilaisissa ympäristöissä syntyy monipuolisia ja kestäviä ratkaisuja, kuten erilaisia yhteistyön ja verkostoitumisen tapoja.

Pienten kirjastojen kiertueen osalta tavoitteenamme AKE:ssa on, että pystyisimme tarjoamaan monipuolisempia täydennyskoulutus- ja oppimismahdollisuuksia kirjastoille, joista koulutuksiin osallistuminen on pienen henkilöstöresurssin vuoksi vaikeaa. Yksi kiertueen myötä syntynyt kokeilu on alueemme keskisuurille kirjastoille (Forssa, Hamina, Heinola, Hollola, Imatra, Janakkala ja Orimattila) tarjotut lähikoulutukset, joita kirjastot saivat tilata kevään aikana. Nämä koulutukset toteutuvat syksyllä ja niihin voivat osallistua kaikki lähialueitten kirjastolaiset. Kasvokkain kohtaaminen ja verkostoituminen kollegoitten kanssa yli kunta- ja maakuntarajojen on mainittu tärkeänä ja merkityksellisenä asiana lähes jokaisessa vierailemassamme kirjastossa.

Luumäellä tutustumassa Taavetin pääkirjastoon ja Kangasvarren lähikirjastoon

Luumäellä meidät otti vastaan kirjastonjohtaja Päivi Muukkonen yhdessä kirjaston henkilöstön kanssa. Pian joukkoon liittyi myös sivistystoimenjohtaja Kai Könönen, joka esitteli Luumäen kuntaa ja kirjastotoimintaa monipuolisesti. Luumäellä tehdään edistyksellistä elinvoimatyötä ja myös kirjastopalvelu nähdään osana kunnan elinvoimaisuutta. Könönen esitteli tästä hyvänä esimerkkinä Kangasvarren lähikirjaston, joka sijaitsee Toukolan monitoimitalossa Jurvalassa. Lappeenrannan palveluiden läheisyydessä olevalle alueelle rakennetaan uutta ja kirjasto on tärkeä osa alueen yhteisöllisyyttä.

Luumäen pääkirjasto sijaitsee kunnan keskustassa Taavetissa. Kirjasto on remontoitu kymmenen vuotta sitten entiseen virastotaloon. Kirjasto on kaksikerroksinen ja tilava, ja siellä on erilaisia työskentelytiloja, näyttelytilaa ja erillinen satuhuone lastenosaston yhteydessä. Vuodesta 2021 alkaen pääkirjasto on ollut käytettävissä myös omatoimisesti. Viime talvena lisättiin sunnuntaiaukiolo. Myös Kangasvarren kirjasto on omatoimisesti käytettävissä arkisin. Omatoimikirjaston on koettu lisäpalveluna laajentavan tilojen käyttömahdollisuuksia. Esimerkiksi lukupiiri kokoontuu itsenäisesti pääkirjastossa omatoimiajalla.

Luumäki liittyi Heili-kimppaan viisi vuotta sitten. Vuoden 2023 alusta astui voimaan Heili-kimpan uusi sopimus. Kimpan esihenkilöt pitävät säännöllistä yhteyttä. Luumäen kunnan sisällä kirjaston tärkeä yhteistyökumppani on Kulttuuripalvelu Kaiku (Creative Kaiku Ky), joka on tuottanut vuosien ajan yleisen kulttuuritoimen sisältöjä Luumäen kunnalle ostopalveluna. Lisäksi kansalaisopisto tarjoaa digikursseja ja kirjastolla toimii muistikerho. Suunnitteilla on myös omaishoitajaryhmä ja käsityöpiiri. Etätyöskentelijöitä näkee kirjaston tutkijanhuoneissa lähes päivittäin.

Luumäen kirjasto on ahkera hankkeiden tekijä. Tällä hetkellä käynnissä on Jehu-karhun lukupolku ‑hanke, jonka aikana tarjotaan kunnan esi- ja peruskoululaisille kokemuksia erilaisista medioista, sekä niiden tekemisestä. Ajatuksena on muun muassa vierailijoiden, pakohuonepelin ja toiminnallisten tarinapolkujen avulla tutustuttaa kohderyhmää esimerkiksi kirjojen sekä musiikin luomisprosessiin. Samalla annetaan lapsille ja nuorille mahdollisuus tutustua eri kirjallisuuden ja taiteen lajeihin, esimerkiksi kuvittajan työn kautta. Hankkeessa toteutetaan myös lukemisen edistämistä eskareiden ja alakoululaisten lukupolun, sekä yläkoulun lukukilpailun avulla. (Kuvaus AKE-alueen hanke-esittelyistä keväältä 2023.)

Miehikkälän ja Virolahden kuulumisia

Keskiviikkona matkamme jatkui Jurvalasta Kymenlaakson puolelle. Miehikkälän ja Virolahden kuntien sivistyspalveluista on vastannut vastuukuntamallilla jo 15 vuoden ajan Virolahden kunta. Vastaavasti Miehikkälä on vastannut kuntien teknisestä toimesta. Yhteistyö on tunnettu nimellä Kaakon kaksikko, jonka jatko on vaakalaudalla sote-muutosten kolautettua molempien kuntien taloutta rankalla kädellä (Kuntalehti 21.2.2023). Kirjastolain uudistumisesta lähtien, vuodesta 2017 asti Miehikkälän ja Virolahden kirjastojen lähiesihenkilönä on toiminut Virolahden kunnan palveluksessa toimiva sivistystoimenjohtaja Auli Hyttinen, joka vastaanotti meidät Virolahden kirjastolla yhdessä molempien kirjastojen henkilökunnan kanssa. 

Mahdolliset tulevat muutokset kuntien hallinnossa herättävät isoja kysymyksiä kirjastopalveluiden järjestämisen osalta. Toistaiseksi Miehikkälän ja Virolahden kirjastot ovat hallinnollisesti yksi yhtenäinen organisaatio, joiden henkilöstö työskentelee saumattomassa yhteistyössä. Kyyti-kimppaan kuuluvissa kirjastoissa on käytössä avoimen lähdekoodin Koha-kirjastojärjestelmä, jonka Virolahden ja Miehikkälän yhteinen pääkäyttäjä työskentelee Miehikkälässä. Jaetun asiantuntijuuden ja yhteiskäyttöisten kirjastotilojen lisäksi mm. tarvikehankinnat tehdään yhdessä. Kirjastoilla on myös yksi yhteinen työntekijä, joka työskentelee molemmissa kirjastoissa.

Pienissä kunnissa kirjasto alkaa olla ainoita julkisia tiloja, jonne pääsee myös iltaisin. Virolahdella on omatoimikirjasto toiminnassa, mutta Miehikkälän kauniin, uudehkon kirjastotilan korkeus ja avoin parvi ovat tuottaneet päänvaivaa omatoimikirjaston suunnittelulle. Virolahdella omatoimikirjasto on ollut suosittu ja etenkin viikonloppuisin sitä käyttävät paljon myös kesäasukkaat. Omatoimiajalla ei ole ollut minkäänlaisia häiriöitä edes viikonloppuisin. Asiakkaat kulkevat sulavasti kuntarajojen yli. Matkaa kirjastojen välillä on vain kymmenisen kilometriä.

Virolahden ja Miehikkälän kirjastot tekevät paljon yhteistyötä myös muiden kirjastojen kanssa. Kirjavinkkaukset hankitaan ostopalveluna Porvoon kaupunginkirjastosta. Yhteistyö vapauttaa pienen henkilöstön työaikaa muihin töihin ja Porvoosta ostetut vinkkaukset ovat laadukkaita. Koha-kirjastojärjestelmän käytössä tukea tarjoaa Kymijoen ICT. Kouvolasta ja Kotkasta saa paljon tukea kaikkiin Kyyti-kimpan yhteisiin asioihin. Kyyti-kimpan kirjallinen yhteistyösopimus on työn alla. Haminan kirjastoauto Päivänsäde käy sekä Miehikkälässä että Virolahdella 1–2 kertaa kuukaudessa. Haminaan on myös parhaat kulkuyhteydet molemmista kunnista.

Virolahden kirjastolla käymämme keskustelun ja kirjastokierroksen jälkeen siirryimme vielä ihastelemaan Miehikkälän vuonna 2015 rakennettua kirjastoa, joka toimii koulun yhteydessä. Koulun tiloista on ovi suoraan kirjastoon — ja sitä myös käytetään ahkerasti. Kirjastotilan katseenvangitsijana on upea nuorten parvi, jossa on viihtyisä tunnelma sohvineen ja säkkituoleineen. Kirjaston arkkitehtuurissa näkyvät jatulintarhojen inspiroimat pyöreät muodot niin valaisimissa kuin parvelle vievissä kierreportaissakin. Kirjastoarkkitehtuurin monet tyylit ja aikakaudet ovat ihastuttaneet retkuettamme läpi pienten kirjastojen kiertueen!

Kiitos kaikille kevään ja kesän pienten kirjastojen kiertueen kunnille lämpimästä vastaanotosta ja mielenkiintoisista keskusteluista! Elokuussa lähdemme jälleen kohti Etelä-Karjalaa. Silloin vuorossa ovat Taipalsaaren, Rautjärven ja Ruokolahden kirjastot.

Ihanaa kesää AKE-toimistolta!