Pienten kirjastojen kiertue Päijät-Hämeessä: Hartolan ja Sysmän kirjastot
Teksti ja valokuvat: Noora Oluikpe ja Hanna Pitkänen
Viime syksynä alkanut Lahden AKE:n ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteinen pienten kirjastojen kiertue jatkui toukokuussa Päijät-Hämeessä. Kiertue alkoi viime syksynä Etelä-Karjalasta, jolloin vierailimme Parikkalassa, Lemillä ja Savitaipaleella. Kävimme myös Lounais-Hämeessä tutustumassa Humppilan ja Ypäjän kirjastoihin.
Kesän kynnyksellä keräsimme jälleen porukkamme kasaan ja suuntasimme Lahden AKE:n koordinaattoreiden Hannan, Pasin ja Nooran sekä ESAVI:n Marko Ojalan ja Kristiina Kontiaisen kanssa naapuruskuntien, Hartolan ja Sysmän kirjastoihin. Pieniksi kirjastoiksi on tällä kiertueella laskettu alle 5000 asukkaan kuntien kirjastot, joita on alueellamme 15. Hartolan ja Sysmän kirjastot kuuluvat Lastu-kimppaan.
Kiertueen tavoitteena on vaihtaa kuulumisia sekä tutustua alueen kirjastojen tiloihin, toimintaan ja henkilökuntaan. Kiertueella keskustellaan osaamisen kehittämisestä ja alueellisesta kehittämistoiminnasta, kuten AKE:n ja AVI:n koulutustarjonnasta pienten kirjastojen näkökulmasta. Lisäksi keskustellaan kuntien hyvinvointityöstä, kirjastojen roolista hyvinvointisuunnitelmissa ja sote-uudistuksesta yleisesti. Samalla kerrotaan myös alueellisen kehittämistehtävän ja AVI:n ajankohtaisista asioista.
Lahdenake-somekanavilta pienten kirjastojen kiertuetta käsittelevät julkaisut löytyvät hashtagilla #pientenkirjastojenkiertue.
Hartolan kirjasto
Kokoonnuimme Lahden Matkakeskuksella perjantaiaamuna 26.5.2023, josta matkamme jatkui kohti Hartolaa. Hartolassa meidät vastaanottivat kirjastonjohtaja Katja Komonen ja kirjastovirkailija Anne Tapiola. Paikalle oli saapunut myös kirjaston esihenkilönä työskentelevä hallintojohtaja Katja Koskula.
Hartolan kirjastossa on vakituista henkilöstöä 2,5 henkilötyövuotta sekä tällä hetkellä yksi palkkatukityöllistetty. Kirjastossa kokoontuu esimerkiksi lukupiiri ja Muistiliiton muistipiiri. Lisäksi on tulossa omaishoitajien tapaamisia ja yökirjasto. Kirjaston lähellä on kunnan yhtenäiskoulu, jonne toteutetaan vuosittain ostopalveluna kirjavinkkaukset kirjavinkkariyhdistykseltä kaikille vuosiluokille. Myös päiväkoti sijaitsee kirjaston lähellä ja varhaiskasvatuksesta käydään aktiivisesti kirjastossa.
Hartolan kunnan slogan on ”Yhessä tehen”. Kunnalla on tiivis 80 työntekijän joukko, joka tekee myös paljon yhteistyötä. Kunnantalo sijaitsee aivan kirjaston vieressä. Kirjastoa on pohdittu kuntalaiskeskustelujen paikaksi, mutta toistaiseksi tällaisia tilaisuuksia on järjestetty torilla, jonka on todettu olevan sijainniltaan paremmin saavutettava.
Hartolassa sosiaali- ja terveyspalvelut ulkoistettiin jo aikaisemmin, joten hyvinvointialueiden myötä ei ole tullut merkittäviä uudistuksia kuntaorganisaatioon. Hyvinvointikoordinaattorin työ on myös ollut Hartolassa jo pitkään oma virkansa. Koordinaattori osallistuu sivistystoimen kokouksiin.
Kirjastossa otettiin käyttöön omatoimijärjestelmä vuonna 2018. Sen myötä lauantain asiakaspalveluaika sekä kirjastoauto poistuivat käytöstä. Omatoimikirjasto on auki päivittäin aamu kuudesta ilta kymmeneen, mikä on Hartolassa toiminut hyvin. Ilkivaltaa ei ole ollut. Hartolassa on käytössä Mikroväylän omatoimijärjestelmä. Asiakkaat ovat kokeneet automaatin ja omatoimikirjaston käytön helpoksi. Kesäasukkaat hyödyntävät paljon omatoimikirjastoa.
Sysmän kirjasto
Hartolasta matkamme jatkui Sysmään, jossa tapasimme kirjastonjohtaja Riikka Junttilan, hallintojohtaja Tuula Mäkisen ja hyvinvointivaliokunnan puheenjohtaja Heli Kuitusen. Kirjastossa työskentelee kirjastonjohtajan lisäksi kaksi kirjastovirkailijaa.
Pääsimme tutustumaan kirjaston tiloihin, jotka on remontoitu virastotaloon. Kirjasto on toiminut nykyisissä tiloissa kahdeksan vuotta. Tilat ovat toimineet hyvin, ja kirjastosta löytyy myös tiloja työskentelyyn ja kokoontumisiin. Omatoimikirjastotekniikalla mahdollistettiin ensin lukusalin omatoimikäyttö, jota vuonna 2019 laajennettiin koko kirjastoon. Hartolan tavoin myös Sysmässä omatoimikirjaston käyttö on sujunut hyvin ja ilman ilkivaltaa.
Sysmän erikoisuutena on, että kunnassa toimii todella paljon aktiivisia yhdistyksiä. Kirjasto on aktiivinen tapahtumien tuottaja ja alusta, jossa yhdistykset voivat järjestää tapahtumia ja kokouksia. Sysmän väkiluku kolminkertaistuu kesäisin. Kesäasukkaat näkyvät myös kirjastossa.
Sysmässä toimii Nuorten Voiman Liiton residenssi, Villa Sarkia, joka on tarkoitettu kirjailijoille ja kääntäjille. Villa Sarkian ylläpidosta vastaa Sysmän kunta, ja käytännön yhteistyö asukkaiden kanssa rytmittää kirjastonjohtajan työarkea — kenties toisinaan vapaa-aikaakin. Residenssissä asuminen on ilmaista, mutta vastikkeeksi asukas sitoutuu esiintymään päiväkodissa, koulussa, kirjastossa tai muussa kunnan tilaisuudessa. Myös Villa Sarkiassa järjestetään kulttuuritilaisuuksia.
Yhteistyö kunnan sisällä on tärkeässä roolissa. Kirjastonjohtajan tonttia on kouluyhteistyö. Kirkonkylän koulun luokat tulevat kirjastoon kerran vuodessa. Myös kunnan hyvinvointipäällikön kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Sysmän kirjasto ei ole vielä uudehkon johtajansa aikana hakenut avustuksia kirjastotoiminnan kehittämiseen. Ideoita kehittämistyön kohderyhmiksi ja yhteistyökumppaneiksi löytyisi runsaasti, kun vain hanketyöhön löytyisi aikaa ja työpari. Tulevaisuudessa toiveissa olisi rekrytoida kirjastoon kouluyhteistyön osaaja, jonka kanssa kirjastonjohtaja voisi jakaa tehtäviään.