Janakkalan pitkäaikainen kirjastotoimenjohtaja Matti Karvinen jää eläkkeelle marraskuussa 2023. Hän on ehtinyt tehdä Janakkalassa lähes kahden vuosikymmenen mittaisen uran. Lahden AKE-alueen eläköityvien kirjastonjohtajien artikkelisarjassa käsitellään polkuja kirjastouran huipulle ja oppeja matkan varrelta. Aiemmin sarjassa ovat jakaneet ajatuksiaan:

• Maarit Järveläinen, Forssan kaupunginkirjasto
• Liisa Häyrinen, Heinolan kaupunginkirjasto

Matti Karvisen kirjastoura alkoi Juuan kunnankirjastossa vuonna 1996. Laman pyörteissä kunnassa etsittiin säästöjä ja virkoja yhdistettiin. Niinpä avoimeksi tullutta kirjastonjohtajan paikkaa tarjottiin Matille, joka oli toiminut kunnan kulttuurisihteerinä vuodesta 1984 alkaen. Hän tarttui mahdollisuuteen. ‑Siinä vaiheessa minulla ei ollut kirjastoalan koulutusta. Olin suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Joensuun yliopistossa, missä opiskelin folkloristiikkaa, kirjallisuutta ja taiteensosiologiaa.

Uuden työn ohessa Matti suoritti kahden talven aikana tarvittavat informaatiotutkimuksen opinnot Oulun yliopistossa ja sai kirjastoalan pätevyyden. Kouluttautuminen ja innostus auttoivat sisäistämään kirjastotyön melko nopeasti. Ensimmäiset vuodet johtajana kuitenkin tuottivat haasteita, koska Matti ei tiennyt kirjastotyöstä juuri mitään. ‑Tämän kokemuksen perusteella toivonkin, että kirjastoihin valittaisiin etupäässä kirjastoalalle koulutettua henkilöstöä. Arvostan koulutusta ja työkokemusta.

Kahdeksan vuotta Juuassa vierähtivät nopeasti. Sitten jäljet johtivat Janakkalaan. 

-Keväällä 2004 huomasin Kirjasto-lehdessä Janakkalan kirjaston hakevan kirjastotoimenjohtajaa ja lähetin työhakemukseni. Tulin valituksi ja sille tielle jäin, kertoo Matti. Hän oli jo useamman vuoden ajan suunnitellut muuttavansa etelämmäksi ja isommalle paikkakunnalle. Kotiseuturakkaus Pohjois-Karjalaan on kuitenkin säilynyt. Matti on kotoisin Enon kunnasta, joka liittyi Joensuun kaupunkiin vuonna 2009. Lomia hän viettää kesäaikaan yhä kotipaikallaan, jota he pitävät kunnossa sisarusten kesken.

Johtaja ei ole koskaan valmis

Janakkalassa aloittaessaan Matti koki esihenkilötyön huomattavasti helpommaksi kuin nykyään. Hän pohtii, että tällä hetkellä työntekijät vaativat enemmän huomiota kuin aikaisemmin ja ristiriitatilanteita syntyy helpommin. Matti on myös havainnut, että nuorten työntekijöiden jaksaminen ei ole enää samaa tasoa kuin pari vuosikymmentä sitten.

Valtakunnallisissa tutkimustuloksissa on samansuuntaisia huomioita nuorten työssäjaksamisesta. Esimerkiksi Työterveyslaitoksen Työstä mieltä ja mielenterveyttä ‑tutkimushankkeessa kävi ilmi, että ”nuorilla aikuisilla korostuu työssä tylsistyminen ja ahdistusoireilu verrattuna vanhempiin työntekijöihin. Nuoret myös kokevat vähemmän työn merkityksellisyyttä ja työn yhteensopivuutta omien arvojen, osaamisen ja toiveiden kanssa.”

Nuorten kirjastotyöntekijöiden ammattikuvaa luodanneen valtakunnallisen kyselytutkimuksen tulokset puolestaan paljastivat, että kirjastoalan opinnot eivät erityisen hyvin vastaa arjen kirjastotyön monipuolisiin tieto- ja taitovaatimuksiin. Lisäksi kirjastojen työmäärä on lisääntynyt. Henkilöstövaje aiheuttaa sen, että oman työn suunnittelulle ja kehittämiselle ei jää riittävästi aikaa, kuten ei myöskään palautumiselle. Nuorten kirjastolaisten ammattinimikkeet ja työnkuvat eivät kohtaa ja työtehtävät jakautuvat organisaatiossa epätasaisesti. Työnkuva saattaa myös kokonaisuudessaan olla epäselvä.

Matti kokee, että Janakkalassa on huolehdittu hyvin esihenkilöiden ammattitaidon ylläpitämisestä. Säännöllisissä esihenkilöiden tapaamisissa jaetaan tietoa ajankohtaisista asioista ja usein mukana on myös vierailevia luennoitsijoita tai asiantuntijoita. Myös kunnan henkilöstöhallinto tarjoaa tukea ja auttaa kaikissa henkilöstöasioita koskevissa tilanteissa.

-Vaikka olen jo kauan tehnyt johtamistyötä, valmiiksi en koe siinä koskaan tulevani, toteaa Matti. Henkilöstö vaihtuu ja johtamistilanteet muuttuvat ajan kanssa. Tukea Janakkalassa saa onneksi myös naapurikuntien Hämeenlinnan ja Hattulan kollegoilta sekä Lahden AKE:n koulutustarjonnasta, jota Matti kehuu valtavan runsaaksi ja monipuoliseksi.

Johtajan täytyy olla monipuolinen

Janakkalassa työskennellessään Matti on saanut keskittyä täysin kirjastotyöhön. Juuassa hän jatkoi kirjastotyön ohella myös kulttuurisihteerin tehtäviä. Janakkalassa työhön kuuluvat kirjaston esihenkilönä toimiminen, kirjastopalveluita koskevien asioiden esittely sivistyslautakunnalle, kirjaston talouden ja henkilöstön johtaminen sekä kirjastopalveluiden kehittämisestä vastaaminen. Lisäksi johtaja tekee myös säännöllisesti asiakaspalvelutyötä.

Matti painottaa, että ainakin keskisuurissa kirjastoissa johtajan täytyy hallita hyvin monenlaisia asioita. Pelkkä johtamisosaaminen ei riitä. ICT-alan asiantuntemusta tarvitaan kirjastotyössä jatkuvasti yhä enenevässä määrin. Asiointi on muuttunut sähköiseksi ja myös digiopastamista on osattava tehdä. Joillakin isommilla kirjastoilla on erilaisia tarpeita ja laajempia palveluja, jotka kaipaavat myös erityisosaajia.

-Janakkalassa kirjastopalvelut on hoidettu melko perinteisesti. Uusien palvelujen käyttöönoton suhteen olemme olleet hieman konservatiivisia, Matti kertoo. Janakkalan kirjastoa pyöritetään 12 henkilötyövuoden voimin. Koko kirjaston henkilökunnalla on jonkinlainen kirjastoalan koulutus. ‑Vielä emme ole rekrytoineet kouluttamatonta henkilöstöä. Tulevaisuudesta en osaa sanoa, toteaa Matti.

Janakkala on 16 340 asukkaan kunta Kanta-Hämeessä, jonka kirjastossa on tilastojen valossa monipuolinen ja laaja kokoelma. Se on Matin mukaan myös hyvin hoidettu. Omatoiminen asiointi on ollut mahdollista Tervakosken lähikirjastossa vuodesta 2015 alkaen. Pääkirjastossa omatoimipalvelu alkoi syyskuussa 2022. Asiakkailta on tullut kiitosta laajennetusta aukiolosta. Kirjastossa asiointi on joustavaa.

Janakkalan kirjasto järjestää myös aktiivisesti monenlaisia yleisötapahtumia ja tekee säännöllistä yhteistyötä kunnan koulujen ja päiväkotien kanssa. Matin seuraajana on juuri aloittanut Jaana Määttä, joka siirtyi Janakkalan kirjastotoimenjohtajaksi Vantaan kaupunginkirjaston Martinlaakson ja Pähkinärinteen kirjastojen palveluesimiehen tehtävästä. Johtajat ehtivät olla pari viikkoa yhtä aikaa töissä, mikä on perehdytyksen kannalta hienoa.

Tärkeätä Janakkalassa olisi tällä hetkellä uuden kirjastoauton hankinta. Tiellä on kuitenkin ollut runsaasti esteitä. Janakkalan kirjastoauto on jo yli 20 vuotta vanha, mutta uuden auton hankintaa on siirretty eteenpäin vuosi kerrallaan. Tarvetta palvelun jatkamiselle on, koska kunnassa on paljon haja-asutusalueita ja pikkukouluja, joille kirjastopalvelut ovat erittäin tärkeitä. ‑Kuntapäättäjiä en ole onnistunut vakuuttamaan uuden auton tarpeellisuudesta, Matti harmittelee. Hän toivoo, että valtionosuusjärjestelmä kirjastoautojen hankinnan osalta palautettaisiin ennalleen. Käytäntö turvaisi paremmin kuntien kirjastoautohankinnat.

Johtaja kantaa vastuun

Uran kohokohtia Matti löytää useita. Yksi niistä on Kanta-Hämeen kirjastojen edustajana toimiminen Yleisten kirjastojen neuvostossa (YKN). ‑Kokouksissa on päässyt tapaamaan kiinnostavia kollegoita sekä kuulemaan ensimmäisten joukossa kirjastojen kehityslinjoista ja ajankohtaisista asioista. Vierailut eri kaupungeissa ja niiden kirjastoissa ovat tuoneet vaihtelua arkeen, Matti kertoo.

Yhteistyö Vanamo-kirjastokimpan kanssa on myös ollut antoisaa ja auttanut monissa käytännön asioissa.
-Varsinkin Hämeenlinnan kirjastossa on useita minulle läheisiksi tulleita työntekijöitä, joiden asiantuntemus on ollut erittäin arvokasta. Ilman sitä emme olisi Janakkalassa voineet suoriutua kaikista uudistuksista, Matti sanoo kiitollisena. Vaan miltä tuntuu jäädä eläkkeelle?

-Helpottavalta. Odotan sitä innolla, hän kertoo. ‑Työuralle on mahtunut paljon hyviä työpäiviä, mutta valitettavasti aina ei ole ollut mukavaa tulla töihin. Matti kertoo, että viihtyvyyttä ovat toisinaan laskeneet työpaikan hankalat ihmissuhteet. Kirjastotyö itsessään ei ole rasittanut fyysisesti tai henkisesti. Kirjaston asiakkaita ja asiakaspalvelutyötä Matti kehuu mukaviksi. ‑Haastavia asiakastilanteita en ole juurikaan kohdannut.

Johtamisesta Matti on oivaltanut, että työpaikalla jonkun on aina otettava viime käden vastuu asioista. Vaikeissa tilanteissa johtaja haetaan paikalle ja hän myös joutuu ratkaisemaan ongelmat. Matin kokemus on, että moni haluaisi käyttää valtaa, mutta harvempi kantaa vastuuta. ‑Mitä enemmän johtamistyötä hajautetaan, sitä vaikeampi on löytää vastuun kantajaa, hän tiivistää.

Matti toivoo, että hänet muistettaisiin työpanoksesta Janakkalan kirjaston henkilökunnan ja asiakkaiden hyväksi. ‑Olen voimiani säästämättä tehnyt työtäni, ja pyrkinyt kehittämään kirjastopalveluja ajanmukaisiksi. Nuoria kirjastolaisia Matti kannustaa tutustumaan eri kirjastoihin ja vaihtamaan rohkeasti työnantajaa. 

Samassa työpaikassa pitkään työskenteleminen voi johtaa työmotivaation heikkenemiseen ja epäolennaisten asioiden korostamiseen. Uudet työympäristöt ja tehtävät voivat tuoda mukanaan uusia näkökulmia ja innostusta työhön. ‑Jos aloittelisin kirjastouraani nyt, hakeutuisin ehdottomasti johonkin suurempaan kirjastoon isommalle paikkakunnalle.

Teksti: Noora Oluikpe
Kuvat: Matti Karvisen albumista