Kuva tiiliseinästä Tero Vesalainen
pixabay

Maarit Järveläinen on tehnyt lähes koko kirjastouransa Forssassa. Hän aloitti erikoiskirjastonhoitajana syksyllä 1984 vastuualueenaan kirjaston atk-järjestelmät. Kirjastotoimenjohtajana hän on ehtinyt toimia jo yli kaksikymmentä vuotta.

Virallinen eläköitymispäivä koittaa kesäkuun 2023 alussa. Pitkä työura Forssassa on ollut mielenkiintoinen kaikkine haasteineenkin. Maarit odottaa uutta elämänvaihetta innolla, vaikka muutos tuntuukin haikealta. 

“Haikeutta aiheuttaa irtautuminen ihmisistä — työkavereista, kollegoista, yhteistyökumppaneista. Varmasti jään kaipaamaan myös Kehräämöalueen historiaa huokuvaa miljöötä. Kirjastotilat sijaitsevat entisessä karhekehräämörakennuksessa.”

Makeiskioskilta kirjastoon

Koulutukseltaan Maarit on yhteiskuntatieteiden maisteri. Pääaineenaan Tampereen yliopistossa hän opiskeli valtio-oppia.

“Se valikoitui pääaineekseni puhtaasta kiinnostuksesta asiaan. Siitäkin huolimatta, että tiesin, ettei minusta tule tutkijaa eikä poliitikkoa. Yhdeksi sivuaineekseni valitsin kirjastotieteen ja informatiikan, koska se valmisti ammattiin, jota saattoi harjoittaa jokaisessa Suomen kunnassa. Samasta syystä täydensin opintojani myös suorittamalla alemman arkistotutkinnon.”

Ennen Forssan kaupunginkirjastoa Maarit työskenteli puolisen vuotta Helsingin kaupunginkirjastossa tallentamassa nimekkeitä valtakunnallisesti hyödynnettävään atk-rekisteriin. Aiemmin opiskeluiden lomassa hän oli töissä mm. makeiskioskin myyjänä sekä sairaalassa välinehuoltajana ja arkistovirkailijana.

“Päivääkään en ole opiskeluvalintojani katunut. Kirjastopalveluille ominaiseen tapaan olen voinut käyttää kaikkea oppimaani kaikenikäisten kuntalaisten elinikäisen oppimisen ja hyvän arjen tukemisessa.”

Lama-ajan aikaansaannoksia

Kertomansa mukaan Maarit päätyi Forssan kirjastotoimenjohtajaksi 1990-luvun alun talouslaman vaikutusten seurauksena. Lama koetteli Forssan seutua. Kaupunki päätyi lomautuksiin ja irtisanomisiin. Lisäksi otettiin käyttöön täyttölupamenettely kaikkiin avoimiksi tulleisiin vakansseihin, millä pyrittiin karsimaan henkilökunnan määrää entisestään.

“Kirjaston johtaminen ei ollut koskaan ensisijainen tavoitteeni. Kun silloinen kirjastotoimenjohtaja eläköityi, ilmoitettiin, että seuraaja valitaan sisäisellä haulla. Olin ainoa, joka ilmoitti olevansa käytettävissä.”

Myöhemmin Maarit täydensi osaamistaan johtamisen erikoisammattitutkinnolla (JET). Hän kokee sen tuoneen paljon lisäarvoa työskentelyyn. Tutkinnon sisältö oli monipuolinen ja opetus hyvää. Koulutuksesta sai paljon teoreettista taustaa johtamistyöhön sekä arvokasta kokemustietoa muilta opiskelijoilta.

“Olin johtajan tehtäviä toki tehnyt JET:iä aloittaessani jo useita vuosia ja osallistunut erilaisiin lyhyisiin koulutuksiin. Itse kuitenkin pähkäilin, onko johtamisosaamiseni oikeanlaista ja riittävää. Kokemus antoi uskoa siihen, että minäkin olen johtajana riittävän hyvä, vaikken täydellinen olisikaan.”

Vastuulla koko palvelualue

Vuonna 2023 Lahden AKE:n toimintasuunnitelman painopisteenä on Riittävän hyvä kirjasto. Teemamme syntyi vastineena AVI:n peruspalvelujen arvioinnille, jossa arvioitiin yleisten kirjastojen henkilöstön riittävyyttä ja osaamista sekä kirjastojen johtamista. Forssaa koskettavat arvioinnin yleisistä huomioista erityisesti johtamisen hajautuminen sekä epäselvät johtamis- ja kehittämisvastuut, jotka vaikeuttavat kirjastolain toteuttamista.

Vuosien varrella Forssan kirjastotoimenjohtajan tehtäviin on lisätty muitakin toimialoja kuin kirjastopalvelut. Vuodesta 2010 asti Maarit on vastannut yleisestä kulttuuritoiminnasta. Vuonna 2020 hän siirtyi koko vapaa-aikapalveluiden palvelualueen esimieheksi oman toimensa ohella. Palvelualue pitää sisällään kirjasto‑, kulttuuri- ja museopalveluiden lisäksi nuoriso- ja liikuntapalvelut sekä Viihdeuimala Vesihelmen palvelutoiminnan.

“Tontti laajeni alueelle, joka oli osittain vieras. Muutos vaati jälleen uusien asioiden opettelua ja uuden palvelualueen toiminnan yhteensovittamista. Samaan aikaan elettiin kiihkeintä koronapandemia-aikaa.”

Oman yksikön, kirjaston, johtamiselle on yksinkertaisesti liian vähän aikaa. Maarit onkin nähnyt vaivaa sen eteen, että hänen jatkajansa saisi keskittyä pääasiassa kirjaston johtamiseen. Palveluiden kehittäminen toimintaympäristön tarpeita vastaaviksi edellyttää työaikaa.

“Minulle on tärkeää, että seuraajani ei lähtökohtaisesti joudu samaan tilanteeseen, vaan saa paneutua kirjastopalveluiden kehittämiseen. Kirjastossa tarvitaan kirjastoalan tunteva yksikön johtaja, jolla on mahdollisuus käyttää palvelun ja sen edellyttämien resurssien kehittämiseen työaikaa.”

Ovi aina avoinna

Maarit on nostanut esille myös sen, että Forssan kirjasto ja sen henkilöstö ovat joutuneet suoriutumaan tehtävistään pian viisitoista vuotta ilman täysiaikaista johtajaa. Useamman toimialan johtaminen heikentää kirjastopalveluiden johtamista.

“Vaikka olen istunut kirjastolla ja työhuoneen ovikin on aina auki, en työajastani ole voinut antaa kirjastopalveluiden kehittämiseen sellaista panosta kuin olisin halunnut tai olisi ollut tarpeen. Olisi oikeudenmukaista, että kirjastohenkilöstöllä olisi jälleen ’oma johtaja’, kuten palvelualueen muillakin yksiköillä.”

Kysyttäessä, millaisia korjausliikkeitä pitäisi valtakunnallisesti tehdä, Maarit luettelee pitkän listan: Jokaisella kunnan palvelulla tulisi olla edes yksi alan ammatillisen koulutuksen saanut täysiaikainen työntekijä. Koulutuksen tulee vastata tehtävän vaativuutta. Kirjastopalveluista vastaavalla henkilöllä tulisi olla kirjastoalan korkeakouluopinnot, mitkä antavat parhaat valmiudet kirjastopalveluiden kehittämiseen.

“Kunnan muiden palveluiden hyvä tuntemus on eduksi, jotta koko kunnan palvelutuotannon kokonaisuus saadaan toimimaan hyvin yhteen ja se on lisäksi taloudellisesti tehokasta. Olen myös vannoutunut kirjastokimppaihminen. Yhteistyössä on meidän voimamme.”

Yhdessä kehittäen

Louna-kirjastokimppa on toiminut pian neljäkymmentä vuotta. Yhtenäistä asiakasrajapintaa on työstetty useiden hankkeiden kautta. Yhteistyö on viety niin pitkälle, että Louna-kirjastot tekivät jopa seutukirjastoselvityksen AVI:n hankeavustuksella vuosina 2020–2021. Seudun kunnat eivät kuitenkaan olleet valmiita kirjastojensa hallinnolliseen yhdistämiseen.

Vaikka seutukirjasto jäi toteutumatta, hankkeen tuloksena Louna-kirjastojen yhteistyösopimus päivitettiin. Sopimuksella sovittiin Forssan tuottamien yhteisten kirjastopalveluiden kustannustenjaosta. Hankittiin myös kahden kunnan, Tammelan ja Forssan, yhteiskäyttöinen kirjastoauto Lunki.

“On rikkaus, kun palveluita kehitettäessä on mukana erikokoisia kirjastoja. Sama asia näyttäytyy erilaisena pienissä ja isommissa kirjastoissa. Kuitenkin jokaisessa kunnassa sen koosta riippumatta kirjastopalveluilla on yhtä suuri merkitys kuntalaisille.”

Perimmäisten merkitysten äärellä

Uran kohokohdista kysyttäessä Maarit on tapansa mukaan vaatimaton. Mitään kovin lennokasta ei kuulemma ole tapahtunut, vaikka kollegat varmastikin tietävät käsien olleen kyynärpäitä myöten savessa jo useamman vuosikymmenen.

“Olen luonteeltani yltiörealisti, kuten eräs esimieheni minua luonnehti. Parasta on seudullisten kirjastopalveluidemme yhteistyön hedelmät asiakasrajapinnan yhdenmukaisuuteen liittyen. En voi kyllin kiittää osaavaa kirjastotiimiäni ja esihenkilökollegoitani hyvästä yhteistyöstä.”

Tähtihetket tuovat Maaritille mieleen myös eri-ikäisten ihmisten kanssa työskentelyn kirjaston arjessa. Etenkin itseään paljon nuorempien ihmisten kanssa on ollut palkitsevaa keskustella ja jakaa kokemuksia. Vuorovaikutusta tarvitaan, jotta asiat etenevät ja kehittyvät. Ylistystä saa osakseen myös lukeminen ja kirjasto itsessään.

“Lukukokemus syventää omaa käsitystä ihmisestä ja maailmasta fiktion kautta. Kirjastossa ollaan perimmäisten merkitysten äärellä. Mikään muu organisaatio ei avaa niin moninaista ovea ihmisen mieleen ja erilaisiin elämän kohtaloihin kuin yleinen kirjasto hyvällä kaunokirjallisuuskokoelmallaan.”

Ammatillisesti Maarit toivoisi tulevansa muistetuksi yhteistyöhakuisesta ja pitkäjänteisestä, yhteiseen tavoitteeseen pyrkivästä työotteesta. Ihmisenä hän toivoo olleensa inhimillinen ja avarakatseinen.

“Kukaan meistä ei ole täydellinen tai virheetön, eikä sitä mielestäni voi edes vaatia. En voi ajatella, että osaisin valita tai tehdä toisin.”

Rentoja eläkevuosia toivottaen koko Lahden AKE-tiimin puolesta,

Noora Oluikpe
Sisältökoordinaattori

Valokuvat: Maarit Järveläisen kotialbumista