Opintoretkellä Uudenmaan kirjastoissa, osa 2: Espoon Lippulaivan kirjasto
Teksti: kirjastopalvelukoordinaattori Hanna Pitkänen, Lahden kaupunginkirjasto, alueellinen kehittämistehtävä
Huhtikuisen opintoretken toinen matkapäivä vei meidät Espooseen, Lippulaivan kirjastoon. Kirjasto avautui keväällä 2022 ja sai nimensä kauppakeskukselta, jossa se sijaitsee, ei asuinalueelta (Espoonlahti). Metrolla kirjastoon on helppo tulla ja tullaan kauempaakin, esimerkiksi viihtyisän perhealueen vuoksi.
Yhdessä tehty — aito osallisuus tärkeää
Suunnitteluvaiheessa koronatilanne vaikutti siihen, etteivät kasvokkaiset tapaamiset olleet aina mahdollisia. Kirjaston suunnitteluun otettiin asiakkaat kuitenkin mukaan mahdollisimman monin eri tavoin: järjestettiin asukastilaisuus, toteutettiin verkkokyselyjä, seurattiin some-keskusteluja… Kauppakeskuksen kummiperheet olivat yksi kohderyhmä.
Vierailijoihin vaikutuksen teki se, miten syvällisellä tasolla asukkaiden osallisuuteen on sitouduttu suunnittelussa. Lähtökohtana on ollut, että asiakkaiden toiveita toteutetaan, elleivät ne ole aivan mahdottomia. Esimerkiksi keittiö on lähtenyt asiakastoiveesta, samoin perhealueella näkyvä auto. Asiakkaat järjestävät kirjastoon omaa toimintaa, kuten käsityökerhoa, kielikahvilaa ja lukupiiriä. Perjantaielokuvan valitsevat lapset, jotka ovat katsomassa elokuvaa.
Kapyysi-keittiö on tarkoitettu vapaaseen käyttöön. Asiakkaat laittavat ruokaa yhdessä. Keittiö on väylä oppia arjen taitoja ja tutustua eri maiden ruokakulttuureihin. Lapsille on iltapäivätoiminnan järjestämiä kokkikerhoja.
Edelleenkin asiakkailta pyydetään palautetta mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Postit-lappuja voi jättää ilmoitustaululle, ja palautteisiin vastataan asiakastilassa ”Kirjasto vastaa” ‑koonnilla.
Tilasuunnittelun periaatteita
Kirjastossa on 2 869 neliötä, ja ne on haluttu käyttää asiakastiloihin. Suunnittelussa tingitty henkilöstön tiloista, kokoustiloista, hiljaisesta lukutilasta.
Heti ensi näkemältä opintoretken osallistujat kiinnittivät huomiota siihen, miten miellyttävä äänimaisema kirjastossa oli. Siihen vaikuttaa osaltaan tekstiilimatto. Käytössä on myös akustiikkalevyjä. Lisäksi sohvat, puiset hyllyt ja pelitilan verhot ovat elementtejä , jotka vaimentavat ääntä.
Kirjastossa ei ole digitaalisia infonäyttöjä, asukkaiden toiveesta. Opasteita on myös minimaalisesti, sillä tilaan voi saapua monesta eri suunnasta ja ajatuksena on, että henkilökunta tervehtii kaikkia saapuvia ja opastaa eteenpäin.
Omaleimainen ja kestävä kirjasto
Lippulaiva on Espoonlahden alueen kirjasto, ja sen haluttiin näkyvän myös tilassa. Asuinalueesta kertoo seinällä oleva kartta. Omaleimainen sisustus pohjautuu kierrätyskalusteiden hyödyntämiseen. Oli inspiroivaa nähdä, miten mukava tunnelma ja kuitenkin yhdenmukainen ilme kierrätyskalusteita hyödyntämällä voi syntyä. Paitsi ekologista, myös edullista!
Messi-pelitila
Pelitilassa ei ole ikärajoja, mikä mahdollistaa sen, että monenikäiset pelaa keskenään. Näin tila on lähestyttävämpi perheille. Messissä on aina vähintään yksi henkilökunnasta, usein kaksi. Säännöistä pidetään tiukasti kiinni, jotta tila on viihtyisä kaikille: Asiallinen kielenkäyttö, ei saa tapella. Pelikielto on vakava pelote.
Henkilöstö ja asiakaspalvelu
Uuden kirjaston auetessa saatiin myös yhdeksän uutta vakanssia. Espoon kirjastojen toimintamalli on, että henkilöstö kiertää, joten iso osa henkilökunnasta siirtyi organisaation sisältä. Henkilöstöresursseja on lisätty suuren suosion ja kävijämäärien myötä, joten nykyään kirjastossa on noin 30 työntekijää.
Huomionarvoisin asia moneen muuhun kirjastoon verrattuna on, että kirjastossa ei ole palvelutiskiä. Lainaus ja palautus hoituu automaatilla, ja henkilöstöllä on aikaa opastaa näiden käyttöön. Palvelualueen yhteydessä on pieni pöytä, mutta ei sellainen, minkä takana päivystettäisiin.
Asiakkailta on kysytty sitäkin, mitä henkilökunnan toivotaan tekevän. Asiakkailtakin tulleen selkeän viestin pohjalta on päätetty lähteä liikkeelle perusasioista: Ihan jokaista asiakasta tervehditään, ja sillä tavalla otetaan aktiivisesti ensimmäinen kontakti asiakkaisiin. Tämän panin itsekin merkille saapuessani kirjastoon. Toiminta-ajatus on, että jo pääoven läheisyydessä palvelualueella on henkilökuntaa ottamassa asiakkaita vastaan, ja sen jälkeen on matala kynnys selvittää muutkin kirjastokäynnin asiat.
Myös kirjaston sisällä henkilöstö kiertää. Kenelläkään ei ole omaa “kotiosastoa”, vaan palvellaan vaihtelevasti eri alueilla, esihenkilön tekemän päivälistan mukaan. Aamuvuoro voi rakentua esim. niin että on osan vuorosta palvelualueella, osan Aikuisten alueella (tässä vuorossa tehdään esim. hyllytystä ja varausten hakua) ja osan lasten ja nuorten alueella.
Henkilökunnalla on mukana tabletti. Tiedonhakuun käytetään asiakas ‑Helmetiä, se toimii tabletilla. Tablettiin tulee tieto, jos esim. keittiöön tarvitaan apua. Asiakas voi painaa näytöltä kutsupainiketta, ja henkilöstö vastaa kutsuun. Myös työkavereille voi lähettää kutsun, jos on ruuhkaa tai tarvitsee apua jonkun asian ratkomiseen. Viestin on vahvasti, että täydellinen ei tarvitse olla, eli kaikkea ei tarvitse osata mutta täytyy tehdä oman osansa joukossa. Apua saa pyytää ja sitä annetaan.
Teams-aikakaudella hieno käytäntö on, että joka arkiaamu ja iltavuoron aluksi pidetään palaveri, jossa käydään läpi ajankohtaiset asiat, kuten laiterikot, tapahtumat ja poissaolot. Lyhyimmillään palaveri voi kestää viisi minuuttia, ja luulenpa, että tällä tavalla säästetään valtavasti aikaa siinä, ettei tarvitse käydä polveilevia Teams-keskusteluja näistä samoista asioista.
Lämmin kiitos Espooseen meitä opastaneille Jaana Tyrnille ja Carola Snellille ja muille henkilökunnan jäsenille, jotka vastasivat auliisti matkalaisten kysymyksiin!