Kaikkien kirjasto? Kuinka tukea yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta kirjaston arkipäivässä?
Teksti: kirjastopalvelukoordinaattori Hanna Pitkänen, Lahden kaupunginkirjasto
Tänä vuonna Lahden AKEn toiminnan kattoteema on “kaikkien kirjasto”. Etäkahveilla ja koulutuksissa keskustellaan yhdenvertaisuudesta kirjaston arjessa eri näkökulmista. Kuinka kirjastojen palveluja voitaisiin vielä paremmin kehittää kaikki asiakasryhmät huomioiden? Miten tuetaan yhdenvertaisuutta ja palvelujen saavutettavuutta myös niille ryhmille, jotka helposti jäävät marginaaliin?
Teemavuotta startattiin Kuinka tukea yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta kirjastonarkipäivässä? -koulutuksilla, joita on järjestetty kolme samansisältöistä tilaisuutta, ja neljäs on tulossa 11.2. Kouluttajana toimii Naomi Wuori Ekvalitasta. Tammikuun etäkahveilla vietettiin joulukuisten koulutusten “jatkoja”.
Ajatustyö käyntiin: Millaisia normeja voimme havaita? Millaisia haasteita kohtaa, jos ei “sovi muottiin”?
Koulutuksissa tunnistettiin erilaisia ennakko-olettamuksia, joita meillä kaikilla voi olla toisista ihmisistä, vaikkemme niitä tiedostaisi. Aina emme tunnista edes omia etuoikeuksiamme, vaan saatetaan ajatella, että kaikilla on nämä samat mahdollisuudet. Koulutuksen alussa tehty priviledge walk ‑harjoitus avarsi näkökulmaa, kun piti eläytyä erilaisessa elämäntilanteessa olevan rooliin.
Roolipohdinnan yhteydessä kävi myös ilmi, että täydennämme tiedoissamme olevia aukkoja normiin sopiviksi. Seuraavana tehtävänä olikin tunnistaa sellaisia tiedostamattomia normeja, jotka vaikuttavat taustalla ja jotka voivat aiheuttaa osalle asiakkaista kokemuksen, etteivät he ikään kuin sovi muottiin.
Tuottamamme palvelut muotoutuvat meidän itsemme näköisiksi
Yhdeksi ongelmaksi todettiin se, että palveluja suunnitellessa tukeudumme helposti omiin intresseihin, ja teemme palveluja itsemme kaltaisille. Tämä on luontevaa, mutta saattaa myös johtaa siihen, että esim. kirjaston tapahtumat on suunnattu “normin mukaiselle perusasiakkaalle”.
“Teemme helposti palveluita itsemme kaltaisille, hyväosainen keskiluokka korostuu.”
Koulutukseen osallistuja.
Tämä sai ainakin itseni pohtimaan sitä, miten tärkeää on tästäkin näkökulmasta, että kirjastoihin rekrytoitaisiin henkilökuntaa mahdollisimman laaja kirjo, erilaisilla taustoilla ja vahvuuksilla.
Ennakkokäsityksiä eri ryhmistä
Tunnustettiin myös, että meillä voi olla ennakkokäsityksiä joistakin ihmisryhmistä. Myös ihmisen olemuksen takia tehdään olettamuksia: epäsiistin näköinen tai päihtyneeltä vaikuttava henkilö voidaan kokea uhkana. Esimerkiksi huumeita käyttäviä henkilöitä ei nähdä yksilöinä vaan ryhmänä.
Moni asiakas olettaa edelleen, että kirjastossa on oltava hiljaa. Erityisesti nuorista lähtevään meluun suhtaudutaan negatiivisemmin kuin vanhempien. Myös asiakkailla voi olla ennakko-olettamus, että ”nuoret häiriköi” ja kirjastohenkilöstöä kehotetaan hanakasti puuttumaan käytökseen.
Sukupuoli ja heteronormi vaikuttaa
Myös sukupuoli oli yksi paljon puhuttava, selkeästi kategorisoiva tekijä. Tiloissa tämä voi näkyä niin, että WC- ja pukuhuonetiloista voi olla saatavilla vain miesten tai naisten tila, muunsukupuoliselle tilanne aiheuttaa ongelmia.
Myös asiakaspalvelussa tunnistettiin, että turhaan käytetään sukupuolittunutta kieltä. Voidaan myös suositella luettavaa oletetun sukupuolen perusteella, niin lapsille kuin aikuisille. Kun tekee lapselle kirjastokorttia, voi havahtua siihen, että taustalla vaikuttava perhenormi on heteronormatiivinen. Automaattisesti olettaa lapsella olevan äiti ja isä. Lisäksi saatetaan olettaa, että äiti kantaa enemmän vastuuta lapsista. Usein myös viestinnässä käytettävä kuvasto tukee tätä.
Erilaiset toimintarajoitteet jäävät huomiotta
Tiloja suunniteltaessa saatetaan unohtaa myös erilaiset liikuntarajoitteet. Tilat eivät kaikkialla ja joka suhteessa ole esteettömiä (esim. WC:t, ovet ja hyllyjen korkeus saivat mainintoja). Asiakkailta odotetaan omatoimisuutta ja kykyä hakea verkkokirjastosta tai käyttää automaatteja, mikä saattaa vieraannuttaa palveluista, jos omatoiminen asiointi on vaikeaa tai saa siihen riittävästi opastusta.
“Omatoimisuus vaatii hyvää liikkuvuutta.”
Koulutukseen osallistuja
Hyvää kehitystä on tapahtunut kirjastojen ja muidenkin organisaatioidenkin verkkosivuilla, kun ne ovat olleet erityisessä tarkastelussa saavutettavuusdirektiivin voimaantulon jälkeen. Noin vuosi sitten valmistui saavutettavuusauditointi Lahden AKE-alueen verkkokirjastoista. Saavutettavuutta pohditaan kirjastoissa omien havaintojeni mukaan jatkuvasti, kun tuotetaan verkkosisältöjä.
Kirjastoissa asiointi edellyttää suomen kielen hallintaa
Myös kielikysymys kirvoitti kommentteja: Monissa kirjastoissa edelleen opasteet ja ohjeet ovat pääasiassa suomenkielisiä. Muilla kielillä palvelu voi tuntua vaivalloiselta, ja esimerkiksi englanninkieliset verkkosivut ovat usein karsittuja tietosisällöltään. Toisaalta taas saatetaan liian helposti vaihtaa englantiin, mikäli asiakkaan suomen kieli ei suju. Koulutuksissa pohdittiin myös sitä, että jos vieraskielinen asiakas kokee syrjivää tai häiritsevää käytöstä, siitä voi olla vaikea ilmoittaa henkilökunnalle.
Alkuun tekemisessä
Vaikka monenlaisia kehittämiskohteita nousi esiin, on koulutusten viesti kuitenkin se, että pitää olla myös armollinen itselleen. Ennakkokäsitykset eivät aina kerro arvoistamme, vaan esimerkiksi yhteiskunnan rakenteet, kasvatus ja kuvasto vaikuttavat tekemiimme tulkintoihin tai odotuksiimme. Erityisesti kiireen tai stressin alla aivomme tukeutuvat stereotypioihin ja mustavalkoisiin selityksiin. On kuitenkin tärkeää olla tietoinen siitä, miten ajattelumme toimii ja kyseenalaistaa sitä.
Muutamia koulutuksissa nousseita ideoita pohdittavaksi
Edellä mainitut ongelmakohdat ovat kuitenkin hyviä esimerkkejä siitä, millaisia asioita arjen työssä kohdataan. Onko niissä joitain sellaisia, mitä voisit lähteä tekemään toisin omassa toiminnassa? Tai jotain sellaista, johon voisit vaikuttaa omassa kirjastossa, vaikkapa nostamalla asioita tiimipalaveriin käsiteltäväksi?
Turvallisempaa tilaa kehittämään
Voisiko kirjasto joitain symboleja käyttämällä osoittaa selkeämmin olevansa myös vähemmistöjä varten? Koulutusosallistujat kiinnostuivat Syrjinnästä vapaa alue ‑tunnuksesta. Syrjinnastavapaa.fi-sivustolta löytyy lisätietoa ja lomake merkin tilaamiseen. Koulutuksessa keskusteltiin myös sateenkaarisymbolin käytöstä, joka voisi olla esim. pinssin muodossa esillä, jos työntekijä kokee sen luontevaksi.
Hienosti todettiin myös, että vaikka ei olisi mitään kylttiä kirjaston seinällä, asenne ratkaisee.
Yhteistyöllä monipuolisempaa tapahtumatoimintaa
Voitaisiinko tapahtumatoimintaa moninaistaa, esimerkiksi yhteistyössä järjestöjen tai muiden toimijoiden kanssa? Voisiko kirjastosi järjestää iltoja vaikkapa sateenkaarinuorille? Tai uusien iltoja, jossa voisi tutustua kirjaston palveluihin matalalla kynnyksellä? Toimisiko yhteistyö monikulttuurisuustyötä tekevien järjestöjen kanssa?
Esteetön tila ja selkeämpi viestintä
Jos käynnissä on uudistus fyysisissä kirjastotiloissa tai verkkokirjastossa, onko jotain saavutettavuuteen/ esteettömyyteen liittyviä kohtia, joita voitaisiin korjata siinä yhteydessä?
Voitaisiinko opasteita ja ohjeita uudistaa?
- Linkkejä vieraskielisiin materiaaleihin, esim. esittelytekstejä ja hyllyopasteita Kirjastot.fissä.
- Papunetin kuvapankki.
Puheeksi ottamisesta mahdollisimman helppoa
Koulutuksessa todettiin, että joskus voi olla vaikeaa nostaa asioita esille omassa organisaatiossa. Kirjastoissa kannattaisikin pohtia, tukevatko rakenteet tätä? Annetaanko tilaa palaverien asialistoilla, Teams-kanavilla tai muilla keinoin, ja ollaanko valmiita tekemään muutoksia? Jos kyseessä on enemmän huomiota tarvitseva kehityskohde, voisiko siihen paneutua esim. hankkeen muodossa?
Jatketaan keskustelua!
Kolmen tunnin koulutus oli vasta alkusysäys työlle, joten tärkeää onkin jatkaa keskustelua työyhteisöissä. Kannustamme jokaista kirjastoa järjestämään jatkokeskustelun omalle porukalleen. Yhdenvertaisuus-teemaa jatketaan myös Kaikkien kirjasto ‑etäkahveilla.
Seuraavat Kaikkien kirjasto ‑etäkahvit
- 28.1. klo 9–10.30 Maksut ja maksuttomuus
- 9.2. klo 9–10.30 Kuinka tunnistaa kiusaaminen ja puuttua siihen?
- 11.3. klo 9–10.15 Yhdenvertaisuuden edistäminen kirjastoissa: Case-esimerkki Espoosta
- Tulevat koulutukset ‑sivulta pääset tarkastamaan ajantasaisen tilanteen.