Kaikkien kirjasto: Kirjasto turvallisena tilana — kuinka tunnistaa kiusaaminen ja puuttua siihen?

Muistiinpanot etäkahveilta

9.00—9.45 Luento / MLL:n nuorisotyön kouluttaja Anni Sirkka

• K‑marketit julistautuivat kiusaamisvapaiksi vyöhykkeiksi koulujen alkaessa syksyllä 2021.
• Voisivatko myös kirjastot olla kiusaamisvapaita vyöhykkeitä?

Mitä kiusaaminen on?

• Kiusaamisen yksiselitteinen määrittely on haastavaa: toistuvaa, tarkoituksellista ja valtaepätasapainoon perustuvaa
• Kuitenkin esimerkiksi netissä kerran lähetetty viesti voi levitä laajalle ja jäädä elämään, eikä sitä saa enää koskaan pois
• Tönimistä, haukkumista, varastamista, ilmeilyä, ilkeää viestittelyä, valheellisen tiedon levittämistä
• Kiusaamisessa voi täyttyä myös rikoksen tunnusmerkit
• Kiusaaminen usein alkaa siitä, että joku leimataan erilaiseksi. Tehdään eroa ”meidän ja niiden” tai ”minun ja sen” välille, pidetään hauskaa jonkin toisen kustannuksella
• Kiusaaminen aiheuttaa usein uhrille mielenterveydellisiä vaikeuksia ja huonoa minäkuvaa
• Kiusaamisella on vahingollisia seurauksia myös kiusaajille ja sivustaseuraajille
• Kiusaamiseen puuttuminen auttaa myös kiusaajaa, jolloin hänelle tarjotaan mahdollisuus oppia rakentavia tapoja elämässä toimiseen
• Tärkeää puuttua kaikkiin kiusaamiselta näyttäviin tilanteisiin

Lasten ja nuorten kokeman kiusaamisen yleisyys

• Kiusaaminen on yleistä niin koulussa kuin vapaa-ajallakin
• 40 % kiusaamistapauksissa koulun aikuiset eivät ole siitä tietoisia
• Tutkittu myös urheilu- ja kulttuuriharrastuksissa sekä netissä ilmenevää kiusaamista
• Kirjastoissa tapahtuvasta kiusaamisesta ei ole tutkimusta saatavilla

Mitä aikuinen voi tehdä kiusaamiselle?

• Välittävän aikuisen muistilista: ”kun huomaat kiusaamiselta näyttävän tilanteen, älä ohita sitä” ja viisi muuta kohtaa
• Nuotio, Jaakko, 2016: Muuttuva kirjasto kohtaa monenlaisia nuoria (teoksessa ”Hengailua, kohtaamisia ja yhdessä olemista. Nuoruuden elementtejä ja työmuotoja julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa”)
  • Haastattelututkimus
  • Kirjastolainen voi olla se aikuinen, jolle nuori voi kertoa elämästään
  • Tärkeintä kirjastossa on rauhallinen ympäristö ja turvallinen tila
• Kysy nuorelta kerran viikossa, mitä hänelle kuuluu. Saatat yllättyä!
• MLL:n hyvinvointikysely 2021 – kokemuksia hyvästä tuesta 
  • Kannustaminen ja myönteinen juttelu
  • Tarkkaavaisuus ja vakavasti ottaminen
  • Turvallisuuden varmistaminen
• Kirjasto voi olla mahtava paikka, jonne kaikki voivat kokea olevansa tervetulleita 
  • nuorisotilat ja muut tiettyjen nuorisoporukoiden ”reviireiksi” koetut tilat

9.45–10.30 Kysymykset ja keskustelu, osittain pienryhmissä

• Äärettömän tärkeää. Kirjastokenttä muuttuu, kirjastoista on häviämässä rauha tietyssä mielessä. Kirjastojen nuortenosasto voi olla yhtä aikaa nuorisotila, missä pelataan biljardia ja pingistä. Olen ollut huomaavinani, että reviiriajattelu on levinnyt myös kirjastoon. Musta tuntuu, että se ei ole enää turvallinen tila. Kirjastoon ei ole saatu uutta henkilökuntaa, kaikkia tiloja ei voida valvoa eikä kaikkialla olla läsnä. Alkaa olla todella vaikeaa turvata aikuisena tila ja kirjaston rauha. Lapset ja nuoret kaipaavat kirjastosta rauhaa koulupäivän jälkeen. 
  • Se, miten kirjaston fyysinen tila on järjestetty, tekee paljon. Kenen toiveesta kirjastoja on kehitetty tähän suuntaan? Ovatko nuoret olleet mukana kehittämässä vai vain aikuiset?
• Tehokkuusajattelu ajaa tähän ratkaisuun. Nuorisotyöntekijöistä on valtavan suuri apu kirjastossa, silloin kun he ovat paikalla. He eivät ole kuitenkaan aina paikalla, vaikka tilat ovat auki. Esimerkiksi Ruotsissa on panostettu enemmän henkilöstöön, ei pelkkiin tiloihin. Modernit tilat vaativat myös ihmisiä, jotka ohjaavat toimintaa tilassa. 
  • Jos ihmiset puuttuvat, niin puolet kehitysajatuksesta jää toteutumatta.

Pienryhmissä keskusteltiin kysymyksistä:

• Millaisia kiusaamiselta näyttäviä tilanteita olet todistanut kirjastossa? Miten niihin on puututtu?
• Miten rakennamme kirjastostamme turvallisen tilan? Mitä meillä jo tehdään? Mihin voitaisiin kiinnittää huomiota tai tehdä toisin?
• Onko omassa kirjastossasi sääntöjä tai ohjeita tähän liittyen?

Pienryhmäkeskustelujen purku

• Ei olemassa olevia sääntöjä kirjastoissa tähän aiheeseen liittyen
• Kirjastolaitos voisi kansallisella tasolla lanseerata kampanjan, jossa viestittäisiin tilassa ja avattaisiin kiusaamisvapaan tilan merkitystä
• Helpottaisi puuttumista, jos yhteiset säännöt olisivat tilassa kaikkien nähtävillä
• Miten puututaan kirjastossa tilanteeseen, jossa nuoret puhuvat pahaa jostain toisesta ei-paikallaolevasta nuoresta? Vaikea puuttua, jos ei häiritse kirjaston asiakkaita. 
  • Onko kirjastolaisten tehtävä kasvattaa lapsia ja nuoria? Koetaanko tämä kirjastoissa omaksi tehtäväksi? Rajautuuko vastuu kirjaston seinien sisälle?
• Loukkaavien sanojen käyttöön puututtava 
  • Miten puututaan? Ei räyhäämällä.
• Kysymys kasvattamisesta ajankohtainen kirjastoissa. Miten paljon tehdään? Aikuisena pitäisi aina puuttua kasvattavalla otteella. Onko kaikilla kirjastolaisilla nämä valmiudet? Osaanko puuttua oikealla tavalla ja sanoa oikeat asiat? Riittämättömyyden tunne lisääntyy, kun vastuu kasvaa ilman tarvittavia taitoja.
• Pitäisi käyttää enemmän ”Mitä kuuluu?” ‑metodia, ei puuttua pelkästään kriisitilanteisiin
• Kirjastojen nuorisotilat: nuorisotyöntekijät läsnä vain osan aikaa, mutta tilat avoinna kirjaston aukioloaikojen mukaisesti. Silloin kirjastojen työntekijät joutuvat nuorisotyöntekijän rooliin ilman koulutusta tai valmiuksia. Tämä on todella ongelmallista. Omatoimiaikana kirjastoista tulee tietyn porukan reviiriä. Kirjasto voi olla pelottava paikka kiusatun nuoren silmin. Mitä jos kirjastoon ei uskalla mennä?
• Huomaamisella on väliä. Kirjastossa näkyvä kiusaaminen voi liittyä laajempaan kiusaamiseen ja siihen puuttuminen kirjastossa voi olla merkittävää.

Etäkahvien ennakkotiedot

Lahden AKEn etäkahveilla keskustellaan vuoden 2022 aikana yhdenvertaisuudesta kirjaston arjessa. Kuinka kirjastojen palveluja voitaisiin vielä paremmin kehittää kaikki asiakasryhmät huomioiden? Miten tuetaan yhdenvertaisuutta ja palvelujen saavutettavuutta myös niille ryhmille, jotka helposti jäävät marginaaliin?

Kirjasto turvallisena tilana: kuinka tunnistaa kiusaaminen ja puuttua siihen?

On tärkeää, että kirjasto on turvallinen ja kaikesta syrjinnästä ja kiusaamisesta vapaa alue kaiken ikäisille. Moni turvattomuutta kokeva lapsi tai nuori hakeutuu paikkoihin, joissa tietää olevan turvallisia aikuisia. Silti kirjaston tiloissa voi esiintyä kiusaamista tai häiritsevää käyttäytymistä. Miten kirjaston työntekijä tunnistaa tällaiset tilanteet, ja kuinka niihin voi puuttua?

Etäkahveilla MLL:n nuorisotyön kouluttaja Anni Sirkka pitää tietoiskun aiheesta, jonka jälkeen on tilaisuus kysymyksille ja keskustelulle.

Alustava ohjelma

9.00 — 9.45 Luento / MLL:n nuorisotyön kouluttaja Anni Sirkka
9.45–10.30 Kysymykset ja keskustelu, osittain pienryhmissä

Kohderyhmä ja ilmoittautuminen

Päivän aihe on tärkeä jokaiselle kirjastossa työskentelevälle, vaikkei olisi lasten- ja nuortenkirjastotyöhön erikoistunut, sillä jokaisen aikuisen on tarvittaessa puututtava kiusaamis- ja häirintätilanteisiin.

Teams-osallistumislinkin sisältävä kalenterikutsu lähetetään kaikkien Lahden AKE-alueen kirjastojen yleisiin sähköpostiosoitteisiin, josta sen voi jakaa eteenpäin oman kirjaston henkilöstölle. Voit myös tilata osallistumislinkin tällä lomakkeella (8.2. klo 14 mennessä).

Lisätietoa

Kirjastopalvelukoordinaattori Hanna Pitkänen
hanna.pitkanen2@lahti.fi / 044 482 6071