Kaikkien kirjasto: Turvallisempi tila — miksi ja miten alkuun?
klo 9.00 – 10.30
Materiaalit
Nostoja etäkahvien keskustelusta
Turvallisempi tila vs. Syrjinnästä vapaa alue
”Miten turvallisempi tila ja syrjinnästä vapaa alue-merkki liittyvät toisiinsa? Vai liittyvätkö? Onko niitä hyvä ja järkevä työstää yhtä aikaa kirjastossa, jossa ei ole vielä kumpaakaan tietoisesti käytössä?”
- Syrjinnästä vapaa alue on enemmän ylhäältä alaspäin ilmoitettu asiakkaille ja henkilökunnalle. Turvallisemman tilan periaatteet työstetään yhdessä ja voivat olla erilaisia.
- Hyvä olla yhteystiedot/yhteyshenkilö, minne ilmoittaa jos kokee olonsa turvattomaksi.
- Yhdessä pohdittuja sääntöjä on helpompi vaatia noudattamaan.
Esimerkkinä Helsingin keskustakirjasto Oodin turvallisemman tilan periaatteet.
”Nämä periaatteet nousevat varmasti erityisen tärkeiksi 24/7‑tiloissa, joissa ei ole henkilökuntaa paikalla”
”Syrjinnästä vapaaksi alueeksi mahdollisesti julistautuminen herätti myös keskustelua siitä halutaanko lähteä “ärsyttämään” tiettyjä ryhmiä.”
”Kuulin, että Syrjintävapaa alue ‑kyltit ärsyttää myös niitä asiakkaita ja hlökunnan jäseniä, joiden mielestä maailma on valmis, ja syrjimättömyys itsestään selvää, ja tällä perustellaan, ettei kylttejä oteta”
- ”…ja tämän takia asiasta pitää edelleen keskustella ja niitä kylttejä tarvitaan.”
- Tarvitaan myös tilaisuuksia, joissa maailma on valmis ‑ihmiset kuulisivat hauraiden ryhmien kokemuksista esim. sukupuolineutraalien vessojen tarve.
”Kirjastossamme on suunniteltu turvallisemman tilan periaatteita ja mietitty syrjinnästä vapaa –kylttien käyttöönottoa. Mistä kannattaisi lähteä liikkeelle henkilökunnan kanssa?”
- Suositellaan työpajoja, mitä turvallisempi tila on ja mitä se kenellekin tarkoittaa.
- Oodissa pohdittiin työpajoissa myös miten uhkaavassa tilanteessa voitaisiin toimia, yhteinen sitoutuminen, tarjotaan aktiivisesti apua. Ihmiset saa sitoutumaan, kun kertoo miksi.
- Voi olla hedelmällistä kysyä myös esim. rasistisilta ryhmittymiltä, mikä heille aiheuttaa turvattomuutta. Ei tarvitse toimia heidän ajatustensa mukaan. Kun joutuu omia ennakkoluulojaan selittämään auki niin niiden omituisuus saattaa aueta.
Mitä turvattomuus voi tarkoittaa?
”Turvattomuus voi myös tarkoittaa sitä, että ei varsinaisesti koe olevansa uhattu, mutta on ikuisesti unohdettu ja marginaalissa. Esimerkiksi Suomessa on edelleen erittäin vahva oletus, että valkoihoinen Suomessa syntynyt = luterilainen kristitty.”
- Hyvä miettiä omia marginaaleja ja haurauksia, mikä aiheuttaa turvattomuutta. Kun miettii erilaisia ryhmiä, tärkeä mennä tarpeeksi pienii ryhmiin. Esim. naisten, miesten ja nuorten parissa monenlaisia ryhmittymiä.
”Sekin voi aiheuttaa turvattomuutta, ettei löydä kirjastosta mitään. Kirjastohenkilökunta usein olettaa, että asiakkaat löytävät ja henkilökunnalta on helppo kysyä, vaikka näin ei välttämättä ole todellisuudessa.”
- Voi olla hyvä tehdä kierroksia hauraiden ryhmien kanssa.
- Myös itsepalveluautomaatit saattavat pelottaa, ja joskus niillä on ongelmia esteettömyyden kannalta. Onko esim. automaateissa korkeussäädön mahdollisuutta ja onko mahdollisuus tarpeeksi selvästi merkitty?
Turvallisessa tilassa kaikkien tulisi kokea olevansa tervetulleita. Tietylle ryhmälle suuntaaminen saattaa tuntua toisten kannalta ulossulkevalta.
Joskus toisen olemus voi olla toiselle turvattomuutta lisäävä tekijä
- ”Suomen lipun käyttöön asiakkaan vaatetuksessa, kun se yhdistyy uusnatsin pukukoodiin? Kaikilla on oikeus tulla kirjastoon, ja se on hyvä, mutta entä jos/kun se symbolina lisää toisten asiakkaitten turvattomuutta?”
- Nuoret, joista lähtee ääntä. Muut asiakkaat voivat kokea turvattomuutta.
- Yksittäistapaus: koditon asiakas kulkee kahdessa kirjastossa oman mikroaaltouuniin ja veden/kahvinkeittimen kanssa, mikä häiritsee muita asiakkaita, käyty keskustelua hänen kanssaan, mutta hänellä ei ole muuta paikkaa.
- Joissain kirjastoissa pyydetty esim. mielenterveystyöntekijöitä juttelemaan asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa.
- Vartijat voivat edustaa turvallisuutta ja järjestystä toisille, mutta aiheuttaa turvattomuutta toisissa.
Koulutusta aiheesta
”Kirjaston henkilökunnalle kaivattaisiin myös koulutusta esim. antirasismista ja siitä, miten konkreettisesti puuttua syrjintätilanteisiin, jotta työkalujen puute ei olisi puuttumisen tiellä.”
Voi olla vaikea huomata rasismia, kun se ei kosketa itseä. Tärkeä puhua ihmisten kanssa, jotka sitä kokevat. Esim. Ruskeat tytöt vetävät todella hyviä antirasistisia työpajoja. Oodissa on työstetty yhdessä toimintatavat: kysyminen ”voinko olla avuksi”. Viestiminen jälkeenpäin mitä tehtiin kun on ollut uhkaava tilanne. Keskusteluapua rasismia kohdanneille. Uhan kohdetta ei poisteta, vaan aina uhan aiheuttaja. Toisen öyhöttäminen ei saisi rajoittaa haavoittavassa asemassa olevan olemista.
Elävä kirja-toiminta eli erilaiset ihmiset avaavat toisille omaa olemistaan. Oli hieno tilaisuus!
Koulutuksen haasteena on välillä se että koulutuksiin osallistuvat vain ihmiset jotka ovat jo valmiiksi kiiinnostuneita ja tietoisia asiasta, vaikka tietoa pitäisi saada aivan kaikille.
Fasilitointikoulutusta tulossa Erätauko-menetelmästä. Huomautettiin, että viime aikoina Erätauko-menetelmä on kerännyt kritiikkiä, nimenomaan turvallisemman tilan periaatteiden näkökulmasta.
Miten eteenpäin?
”On vielä kehitettäviä asioita. Itsekin joutuu miettimään omaa suhtautumistaan.”
”Ei pidä liikaa keskittyä yksityiskohtiin kunhan lähtee liikkeelle, kompastelu on sallittu. Ei pidä vaatia itseltään liikaa, yhdessä tehdään.”
Ennakkotiedot etäkahveista
Lahden AKEn etäkahveilla keskustellaan vuoden 2022 aikana yhdenvertaisuudesta kirjaston arjessa. Kuinka kirjastojen palveluja voitaisiin vielä paremmin kehittää kaikki asiakasryhmät huomioiden? Miten tuetaan yhdenvertaisuutta ja palvelujen saavutettavuutta myös niille ryhmille, jotka helposti jäävät marginaaliin?
Huhtikuun etäkahveilla syvennymme turvallisemman tilan teemaan:
- Mitä tarkoittaa turvallisempi tila?
- Mitä vinkkejä kirjastot voisivat ottaa käyttöön, jotta kirjastoista (ja niiden työyhteisöistä) luotaisiin turvallisempia tiloja kaikille?
- Miten ja keitä kuunnellen työ kannattaa aloittaa?
Etäkahveilla puhujana on Riikka Rajala, joka on käsitellyt aihetta vuonna 2021 julkaistussa opinnäytteessään “Turvallisemmassa tilassa: voiko turvallisempi tila lisätä osallisuutta”, jossa yhtenä case-esimerkkinä oli Oodi-kirjasto. Riikka tunnetaan myös Suomen kirjastoseuran järjestösihteerinä.
Tilaisuuteen varataan myös aikaa kysymyksiä ja keskusteluille, myös pienryhmissä. Varaathan mukaan mikilliset kuulokkeet ja osallistuthan tilassa, jossa keskustelu on mahdollista.
Kohderyhmä ja ilmoittautuminen
Etäkahveille ovat tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet kirjastolaiset. Teams-osallistumislinkin sisältävä kalenterikutsu on lähetetty 31.3.2022 kaikkien Lahden AKE-alueen kirjastojen yleisiin sähköpostiosoitteisiin, josta sen voi jakaa eteenpäin oman kirjaston henkilöstölle. Voit tilata kokouskutsun tällä lomakkeella (12.4. klo 14 mennessä).
Lisätietoa
Kirjastopalvelukoordinaattori Hanna Pitkänen
hanna.pitkanen2@lahti.fi / 044 482 6071