Omatoimikirjastotutkimus

Tutkimus toteutettiin marras-joulukuussa 2019 ryhmähaastatteluina, jotka toteutettiin omatoimikirjastojen asiakkaille. Haastatteluja tehtiin 15 omatoimikirjastossa Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen alueella, joten kyseessä on tähän mennessä laajin omatoimikirjastoissa toteutettu asiakastutkimus.

Voit katsoa tallenteen tutkimustulosten esittelypalaverista Lahden AKE:n Youtube-kanavalla (kesto n. 1 tunti).

Tutkimusraportti

Omatoimikirjastotutkimus toteutettiin marras-joulukuussa 2019 ryhmähaastatteluiden muodossa. Ryhmähaastattelut pohjautuvat yhdessä Lahden kaupunginkirjaston kanssa luotuun runkoon. Lisäksi osallistujilta on kerätty vastaus muutamaan kysymykseen sähköisen linkin kautta. Kaikki vastaajat eivät ole täyttäneet kyselyä, mutta sähköisestä kyselystä johdetut kuvat toimivat silti havainnoivana materiaalina tässä raportissa. Kohderyhmän muodostivat yhteensä 17 omatoimikirjastoa Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen alueella.

Ryhmähaastattelun ajankohta sovittiin erikseen jokaisen kirjaston kanssa ja jokainen kirjasto vastasi itse tilaisuudessa haastateltavien rekrytoinnista. Ryhmähaastattelut eivät toteutuneet Lahden Ahtialan kirjastossa ja Haminan Ruissalon kirjastossa, koska haastateltavia ei ollut.

Tässä raportissa esitetään yhteenveto ryhmähaastatteluiden havainnoista. Kirjastokohtainen yhteenveto on toimitettu asianomaisille kirjastoille.

Kohderyhmä ja aikataulu

5.11.2019 Myllykosken kirjasto, Kouvola, 5 osallistujaa

5.11.2019 Haanojan kirjasto, Kouvola, 4 osallistujaa

6.11.2019 Ahtialan kirjasto, Lahti (ei osallistujia)

6.11.2019 Jalkarannan kirjasto, Lahti, 5 osallistujaa

11.11.2019 Heinolan kirjasto, 6 osallistujaa

11.11.2019 Asikkalan kirjasto, 5 osallistujaa

18.11.2019 Ruokolahden kirjasto, 4 osallistujaa

18.11.2019 Vuoksenniskan kirjasto, Imatra, 5 osallistujaa

19.11.2019 Lauritsalan kirjasto, Lappeenranta, 3 osallistujaa

21.11.2019 Tervakosken kirjasto, Janakkala, 3 osallistujaa

21.11.2019 Hauhon kirjasto, Hämeenlinna, 4 osallistujaa

3.12.2019 Hartolan kirjasto, 6 osallistujaa

3.12.2019 Sysmän kirjasto, 4 osallistujaa

4.12.2019 Iitin kirjasto, 2 osallistujaa

4.12.2019 Orimattilan kirjasto, 3 osallistujaa

11.12.2019 Haminan kirjasto (ei osallistujia)

12.12.2019 Pyhtään kirjasto, 2 osallistujaa

Tutkimukseen osallistui yhteensä 61 henkeä. Yli 65-vuotiaita osallistujia oli selvästi eniten, mutta myös muut ikäryhmät ovat edustettuina. Kaikkien osallistujien ajatukset ja mielipiteet olivat hyvin samankaltaisia, joten yli 65-vuotiaiden suurempi osuus ei vaikuta ratkaisevasti havaintoihin.

Rekisteröityminen ja tiedottaminen

Omatoimikirjastot on otettu käyttöön eriaikaisesti kohderyhmän paikkakunnilla ja toisilla paikkakunnilla kokemusta omatoimikirjaston käytöstä on ehtinyt karttua enemmän. Myös muistikuvat omatoimikirjaston käyttöönotosta vaihtelevat sen mukaan, kuinka pitkä aika siitä on ehtinyt kulua. Suurimmassa osassa kohderyhmän kirjastoista, omatoimikirjasto on ollut käytössä muutaman vuoden.

Kun omatoimiaika on otettu käyttöön, on pääasiallinen tiedottaminen uudesta mahdollisuudesta tapahtunut kirjastoissa. Kirjaston henkilökunta on tiedottanut asiakkaitaan lainausten yhteydessä ja monin paikoin on esillä ollut myös paperisia ilmoituksia. Monella paikkakunnalla on myös ollut ilmoituksia paikallislehdessä ja kirjaston nettisivuilla.

Osallistujat kokevat, että alun tiedottamisen jälkeen, omatoimikirjaston mainonta on jäänyt erittäin vähälle tai kokonaan pois. Vaikka sosiaalisen median kanavat ovatkin monilla kirjastoilla käytössä, ei niissä juurikaan esiinny mainontaa omatoimikirjaston olemassaolosta.

Rekisteröityminen omatoimikirjaston asiakkaaksi on koettu kautta linjan erittäin helpoksi. Rekisteröityminen on tapahtunut kirjastossa, täyttämällä sopimus palveluaikaan. Suurin osa osallistujista on voinut pitää vanhan kirjastokorttinsa, joka yhdessä tunnusluvun kanssa toimii sisäänkirjautumisen välineenä ja kirjaston avaimena. Mikäli tunnuslukua kortille ei entuudestaan ole ollut, on sen saanut rekisteröitymisen yhteydessä. Joissakin tapauksissa kirjastokortti on täytynyt vaihtaa kokonaan uuteen. Uuden kortin on saanut heti rekisteröitymisen yhteydessä, eikä sen vaihtamisesta ole ollut asiakkaalle vaivaa.

Ainoastaan Asikkalassa on ollut muista poikkeava käytäntö.  Kirjastokortin lisäksi tarvitaan erillinen lätkä sisäänkirjautumiseen, joka toimii avaimena. Lätkän on saanut 10€:n panttia vastaan kirjaston naapurissa sijaitsevasta teknisestä virastosta. Ryhmähaastatteluun osallistuneille tämä ei ole ollut kynnyskysymys. Osallistujat arvelevat kuitenkin, että jotkut voivat kokea käytännön hankalana ja se saattaa luoda kuvan, että myös omatoimikirjaston käyttö on hankalaa. Lätkän saamiseksi täytyy päästä virastoon aukioloaikaan ja myös se voi olla monelle haastavaa, sillä työssä käydään myös Asikkalan ulkopuolella.

Käytön opastus

Opastusta omatoimikirjaston käyttöön on pääosin saanut hyvin. Suullinen opastus on tapahtunut heti rekisteröitymisen yhteydessä ja siinä on käyty läpi sekä sisäänkirjautuminen että kirjojen lainaus ja palautus. Monin paikoin on myös näytetty kädestä pitäen, kuinka sisäänkirjautuminen ja lainausautomaatti toimivat. Joissakin kirjastoissa asiakkaat ovat lisäksi saaneet kirjalliset ohjeet omatoimikirjaston säännöistä ja palveluista. Suurin osa tutkimuksen osallistujista kiitteli henkilökunnan ohjeistusta, mutta ne joille sisäänkirjautumista ei oltu opastettu ovella, olisivat toivoneet konkreettisempaa ohjeistusta.  Monille asiakkaille lainaus- ja palautusautomaatti on tuttu jo entuudestaan ja sitä käytetään paljon palveluajallakin. Automaatti myös opastaa käyttäjäänsä, joten osallistujat eivät usko sen käytön aiheuttavan haasteita kenellekään.

Aukiolo- ja vierailuajat

Kirjastojen aukioloajat ovat pitkään olleet monelle haastavat, sillä työssäkäyvät ehtivät harvoin käymään kirjastossa keskellä päivää. Omatoimikirjasto on mahdollistanut vapaamman kirjaston käytön, eikä aukioloaikoihin tarvitse enää juurikaan kiinnittää huomiota. Laajat aukioloajat tuottavatkin kirjaston asiakkaille kaikkein suurta lisäarvoa.

 Aukioloajat nähdään pääosin riittävinä ja monessa kirjastossa ne ulottuvatkin aikaisesta aamusta 06.00/07.00 aina klo 21.00/22.00 asti. Joissakin kirjastoissa, joissa omatoimiaika päättyy jo 20.00/21.00, toivotaan pidempää aukioloa iltaan. Tärkeänä pidetään, että aukiolot palvelevat kattavasti erilaisia asiakkaita. Nykypäivänä pidetään arvokkaana, että omia aikatauluja ei tarvitse sovittaa palvelujen saatavuuden mukaan, vaan palvelut on saatavilla silloin kuin itselle ja omaan aikatauluun parhaiten sopii.

Vaikka omatoimikirjaston aukioloajat ovat samat viikon jokaisena päivänä, vaihtelevat eri päivien palveluajat monessa kirjastossa. Tätä pidetään hankalana, sillä palveluaikoja on vaikea muistaa ja ne täytyy aina tarkistaa erikseen jos on tarvetta palvelulle.

Osallistujat pitävät erityisen hyvänä ja tärkeänä viikonlopun aukioloaikoja, jotka ovat samat kuin arkipäivinä. Viikonloppuisin on mukava käydä kirjastossa ajan kanssa.

Eri profiilin omaavat asiakkaat vierailevat kirjastossa hyvin eri aikaan. Joillekin asiakkaille on ehdottoman tärkeää päästä kirjastoon heti aikaisin aamulla lukemaan päivän sanomalehdet. Aamulla kirjastossa käydään myös työskentelemässä tai tekemässä kotitehtäviä. Toisaalta ilta on suosittua vierailuaikaa, sillä monet ehtivät kirjastoon vasta töiden tai opiskelupäivän päätyttyä. Eläkeläisten keskuudessa vierailuajalla ei ole merkitystä, mutta hekin arvostavat sitä, että kirjastoon voi mennä milloin vain.

 Suurin osa osallistujista ei pidä lainkaan merkityksellisenä sitä, sijoittuuko vierailu palvelu- vai omatoimiajalle.

Kokoelma

Suurimassa osassa kohderyhmän kirjastoista koko kokoelma on saatavilla myös omatoimiajalla. Joissakin kirjastoissa esimerkiksi vanhempi kotiseutukirjallisuus tai muutoin vanhemmat kirjat saattavat olla lainattavissa ainoastaan palveluaikaan. Heinolan kirjasto luo ainoan poikkeuksen, sillä Heinolassa valtaosa kokoelmasta on lainattavissa ainoastaan palveluaikaan.

Kohderyhmän kirjastojen kokoelmat koetaan melko hyviksi, vaikka pienempien kirjastojen kokoelmat ovat tietenkin suppeampia kuin suurten kirjastojen. Kokoelman laajuutta ei kuitenkaan pidetä ongelmana, sillä varauksia voi tehdä ilmaiseksi oman alueen kirjastoista ja varausten myötä on käyttöön vapautunut todella laaja kokoelma kirjallisuutta. Oman kirjaston kokoelmaa ei oikeastaan eroteta erilliseksi osaksi, sillä varausjärjestelmä luo käyttäjilleen kokemuksen yhdestä suuresta kirjastosta.  Ainoastaan kaukolainoista peritään pieni maksu. Varausten hakeminen kirjastosta on myös helppoa, sillä varaukset löytyvät aina omasta hyllystään eikä aikaa mene etsimiseen.

Monessa kirjastossa henkilökunta panostaa paljon erilaisten teema- ja vinkkihyllyjen kokoamiseen. Jos omatoimiajalla on vaikea löytää sopivaa lukemista, löytyy näistä hyllyistä usein hyviä ehdotuksia. Hyllyjen opasteissa on kirjastojen välillä erilaisia käytäntöjä ja niiden toivottaisiin olevan mahdollisimman selkeitä, jotta kirjat löytyvät helposti myös omatoimiajalla. Aktiiviset asiakkaat tuntevat oman kirjastonsa ja sen järjestyksen hyvin, eikä esimerkiksi kirjojen kategorisoinnissa ole epäselvyyksiä. Niitä asiakkaita varten, jotka käyvät kirjastossa harvoin, voisi kuitenkin selkeät opasteet olla suureksi avuksi.

Lehtisalien valikoima nähdään yleisesti hyvänä. Ryhmähaastatteluiden osallistujien mukaan tarjonta on monipuolista ja palvelee eri ikäisiä asiakkaita. Joissakin kirjastoissa myös asiakkailta on kysytty toiveita koskien lehtitilauksia ja valikoimaa on päivitetty toiveiden pohjalta. Muissakin kirjastoissa toivottaisiin, että asiakkaiden ääntä kuultaisiin enemmän.

Tilat ja viihtyisyys

Kohderyhmän kirjastot ovat hyvin erilaisia ja joukossa on niin uusia kuin vanhojakin tiloja. Yhteistä kirjastoille on kuitenkin se, että niiden tunnelma koetaan viihtyisänä. Viihtyisyyttä luo osallistujien mukaan avaruus, huonekalujen ergonomia ja mukavuus sekä sisustukselliset elementit, kuten kasvit ja esimerkiksi koristeet joulunaikaan. Yleisesti kirjastoissa toivottaisiin olevan mukavia tuoleja, muutamia nojatuoleja ja istuinryhmiä.

Myös kahvikone tai kahvinkeiton mahdollisuus on toistuva toive. Osallistujat kokevat myös tärkeäksi, että tilassa mahtuu hyvin liikkumaan myös rollaattorilla tai pyörätuolilla.

Osallistujat arvioivat omaa kirjastoaan sanaparien avulla, neliportaisella asteikolla. Tilat koetaan viihtyisäksi, valoisaksi ja kaiken kaikkiaan mukavaksi. Avaruuden osalta arviot sijoittuvat asteikon keskivaiheille ja myös osallistujien puheissa tilat koetaan monesti hiukan ahtaaksi.  Vaikka kirjaston tunnelmaa ja viihtyvyyttä pidetään lisäarvona on kuitenkin omatoimikirjaston helppokäyttöisyys yksi tärkeimmistä tekijöistä sen käyttäjille.

Asiointi omatoimikirjastossa

Omatoimikirjastossa käydään enimmäkseen yksin, mutta toisinaan myös puolison tai perheen kanssa. Kirjastossa käy hyvin eri ikäisiä ihmisiä, tosin nuoret ovat varmasti pienin kävijäryhmä. Vaikka omatoimikirjastoon menisikin yksin, on monessa kirjastossa välitön ja mukava tunnelma ja myös täysin vieraille ihmisille jutellaan tai ainakin tervehditään. Monet hakevatkin kirjastosta myös sosiaalisia kontakteja ja paikkaa, jossa viettää aikaa etenkin iltaisin.

Omatoimikirjastossa asiointi ei juurikaan poikkea palveluajan asioinnista. Kirjastosta haetaan paljon varauksia, palautetaan lainoja ja luetaan lehtiä. Suoraan kirjaston kokoelmasta lainaaminen on selvästi jäänyt vähemmälle, kun yhä useampi on löytänyt varausjärjestelmän ja ihastunut netissä varaamisen helppouteen.

Omatoimikirjasto on otettu vastaan mielenkiinnolla ja innolla. Joillakin paikkakunnilla, kuten esimerkiksi Pyhtäällä, omatoimikirjaston ympärillä oli aluksi vilkasta keskustelua ja myös ennakkoluuloja esiintyi. Ennakkoluulot ovat liittyneet valtaosin ilkivaltaan ja häiriökäyttäytymiseen. Joissakin omatoimikirjastoissa onkin aluksi ollut ongelmia, mutta ongelmat ovat olleet lähinnä yksittäistapauksia.

Omatoimikirjaston käyttö on kokonaisuudessaan helppoa ja vaivatonta. Ryhmähaastatteluiden osallistujat eivät näe sen käytölle esteitä missään ikäluokassa. Hyvällä opastuksella kaikilla on mahdollisuus oppia käyttämään omatoimikirjastoa. Vikatilanteita laitteissa on ainoastaan harvoin, eikä ne huoleta asiakkaita.

Omatoimiaikaan kirjastossa on yleensä rauhallista ja monesti kirjastossa saa silloin olla ihan yksinkin. Monet kertovat, että yksin kirjastossa oleminen tuntui aluksi oudolta ja melko jännittävältäkin, mutta ajan saatossa siitä on tullut arkipäivää.

Kirjastoissa ei ole törmätty häiriökäyttäytymiseen. Joskus toki nuoriso saattaa hiukan metelöidä ja toiset aikuisetkin puhuvat melko kovaäänisesti. Aiemmin kirjastoissa oli aina hiljaista, mutta nyt kulttuuri tuntuu muuttuneen vapaampaan suuntaan.

Omatoimikirjastot ovat mahdollistaneet kirjaston käytön monille asiakkaille. Kysyttäessä kuinka paljon omatoimikirjasto tuottaa lisäarvoa käyttäjilleen, kertoo ehdoton enemmistö vastaukseksi erittäin paljon. 

Huomiot

Omatoimikirjastot ovat olleet tervetullut uudistus kirjastomaailman, joissa palveluajan suppeus on aiemmin tehnyt kirjastopalveluiden käytöstä hankalaa tai jopa mahdotonta. Omatoimikirjasto nähdään nykyaikaisena palveluna, joka vie kirjaston täysin uudelle tasolle.

Rekisteröityminen omatoimikirjaston käyttäjäksi on tehty helpoksi niille, jotka ehtivät käymään kirjastossa palveluaikaan. Pohdintaa aiheuttaa kuitenkin se, olisiko nykyaikaisen palvelun käyttäjäksi mahdollista rekisteröityä myös sähköisesti. Monelle on todellinen ongelma päästä rekisteröitymään palveluajalla ja myös kesäasukkaiden rekisteröityminen mietityttää. Joillakin paikkakunnilla kesäasukkaat lähes kaksinkertaistavat asiakasmäärän ja he käyvät usein paikkakunnalla vain viikonloppuisin, jolloin rekisteröityminen ei ole mahdollista. Rekisteröitymisprosessin kehittäminen sähköiseksi, palvelisi varmasti laajempaa kohderyhmää kuin nykyinen menetelmä.

Monet omatoimikirjaston asiakkaista ovat jo aiemmin tottuneet käyttämään lainaus- ja palautusautomaattia ja siksi omatoimikirjaston käyttö on tuntunut luontevalta ja helpolta. Opastus on monin paikoin hyvällä tasolla, mutta joissakin kirjastoissa toivottaisiin vielä konkreettisempaa opastusta, esimerkiksi sisäänkirjautumisen näyttäminen ovella olisi toivottavaa. Käytön opastuksen käytännöt vaihtelevat paljon kirjastoittain ja yhteisen konseptin luominen voisi tältä osin olla toivottavaa.

Käsitys ja tietoisuus kirjaston kokoelmasta on muuttunut netin varausjärjestelmän myötä. Valtaosa osallistujista ei enää kiinnitä kovinkaan paljon huomiota kirjaston hyllyjen sisältöön, vaan mieltävät kaikki varattavissa olevat kirjat yhdeksi suureksi kokoelmaksi. Etenkin Lastu-kirjastojen ja Kyyti-kirjastojen laajuus on avannut käyttäjilleen laajan kirjastoverkon. Varausten maksuttomuutta pidetään tärkeänä, sillä pienikin maksu vähentäisi varmasti varausten tekemistä. Toisaalta esimerkiksi Tervakosken kirjastossa, Hämeenlinnasta tulevista varauksista peritään maksu ja ainoastaan Janakkalan pääkirjastosta tehtävät varaukset ovat maksuttomia. Tämä ihmetyttää kirjaston asiakkaita, sillä Hämeenlinna sijaitsee aivan Janakkalan naapurissa.

Tällä hetkellä omatoimikirjastojen tiloja hyödynnetään hyvin vähän muuhun toimintaan. Osa osallistujista ei kaipaa omatoimikirjastoon mitään kirjastopalveluista poikkeavaa toimintaa, mutta eivät varsinaisesti sitä vastustakaan. Monet taas toivovat, että kirjaston tiloissa voisi omatoimiaikaan kokoontua erilaiset yhdistykset ja seurat. Omatoimikirjastoon toivotaan myös esimerkiksi kirjailijavierailuita, luentoja ja mielellään myös muuta toimintaa elävöittämään eri ikäisten ihmisten arkea. Osallistujat tiedostavat, että esimerkiksi kirjailijavierailuita voi olla vaikea järjestää, mutta peräänkuuluttavat myös mahdollisuutta järjestää niitä etäyhteyksien välityksellä.

Tiloihin ja viihtyvyyteen liittyvät toiveet ovat hyvin maltillisia, sillä kirjastot koetaan jo nyt viihtyisinä. Toiveet liittyvät pääosin mukaviin tuoleihin ja tilojen järjestelyyn.

Omatoimikirjastot ovat nopeasti saavuttaneet asemansa osana kirjastojen asiakkaiden arkea. Henkilökuntaa ei pääsääntöisesti osata kaivata, lukuun ottamatta joitakin satunnaisia teknisiä ongelmatilanteita. 

Omatoimikirjaston kiistaton lisäarvo on sen tarjoamissa laajemmissa aukioloajoissa. Ryhmähaastatteluiden osallistujat näkevät aukioloaikojen laajentumisen tarpeellisena osana kirjaston uudistumista ja kehittymistä vastaamaan tämän päivän ihmisten tarpeita. Pienillä paikkakunnilla työt vievät usein myös kunnan rajojen ulkopuolelle, eikä kirjastoon yksinkertaisesti ole mahdollista päästä palveluaikaan.

Kirjaston rooli nähdään myös suurempana kuin ainoastaan kirjojen lainaamona. Kirjastolla koetaan olevan selvä yhteiskuntavastuullinen asema. Pienten paikkakuntien palvelut ovat suppeat ja paikkoja tavata muita ihmisiä on rajoitetusti tai ei ollenkaan. Suuremmilla paikkakunnilla on kahviloita, ravintoloita, teattereita ja muita palveluita, joissa ihmiset tapaavat toisiaan ja viettävät aikaa.  Monessa ryhmähaastattelussa kävi ilmi, että esimerkiksi lasten harrastusten tai auton huollon ajaksi tullaan kirjastoon, sillä ei ole mitään muuta paikkaa mihin mennä.

Kirjasto nähdään toimivana nykyiselläänkin, mutta monen osallistujan toiveena on myös sen kehittyminen koko kansan olohuoneeksi, jossa on mahdollisuus viettää aikaa rennosti ja tavata tuttavia.

Teksti: tutkimuskonsultti Emilia Lehtinen, Innolink