Lahden kaupunginkirjastolle on myönnetty 44 000 euron valtionavustus Vaikuttava kirjasto – hyvinvointivaikutukset näkyviksi ‑hankkeen toteuttamiseen. 

Hankkeen tavoitteena on lisätä ymmärrystä kirjastojen hyvinvointivaikutuksista, testata niiden mittaamiseksi kehitettyä mittaristoa ja löytää valtakunnallisestikin hyödynnettävissä oleva konsepti vaikutusten näkyväksi tekemiseen. Hankkeessa tehdään tiedonkeruu Lahden alueellisen kehittämistehtävän toiminta-alueen kirjastoista, asiakkailta ja sidosryhmiltä ja etsitään tapoja tarjota tietoa asiakkaille, päättäjille ja muille sidosryhmille sekä kirjastoammattilaisille itselleen. Mukana on otanta erikokoisia kuntia kaikista alueen neljästä maakunnasta, joten aineistoa saadaan erilaisista toimintaympäristöistä ja tulokset ovat yleistettävämpiä.

Hankkeessa mukana olevat kirjastot

Hankkeessa ovat mukana seuraavat kirjastot (sulkeissa asukasluku vuonna 2023)

Kanta-Hämeestä
Hämeenlinna (68 319 asukasta), Riihimäki (28 483), Forssa (16 469), Janakkala (16 123), Hattula (9 371), Tammela (5 844)

Päijät-Hämeestä
Lahti (120 693), Orimattila (15 669), Asikkala (7 968)

Kymenlaaksosta
Kouvola (78 880), Hamina (19 534)

Etelä-Karjalasta
Lappeenranta (72 988)

Toimintaympäristö

Kuntien tiukentuva talous on pakottanut tarkastelemaan palveluverkkoa, esimerkiksi lähikirjastojen määrää tai
kirjastoautopalvelun jatkuvuutta, monissa kunnissa. Palveluverkkoa tarkasteltaessa on tärkeää ymmärtää kirjastojen monipuolisia palveluja ja niistä saatavia hyvinvointivaikutuksia. Kirjastoissa näitä tunnistetaan, mutta samalla koetaan, että kirjastojen tuottamaa hyvinvointia on vaikea mitata ja sanallistaa. Tutkittua tietoa vaikutuksista tarvitaan johtamisen ja päätöksenteon tueksi ja lisäksi siitä täytyy osata kertoa erilaisille sidosryhmille.

Opinnäytetyö

Hankesuunnitelma pohjautuu Johanna Mattilan vuonna 2022 valmistuneeseen YAMK-opinnäytetyöhön
Lähikirjastojen tuottaman hyvinvoinnin mittaaminen päätöksenteon tueksi: case: Lahden kaupungin Ahtialan ja
Launeen lähikirjastot. Opinnäytetyön tulosten esittely herätti kiinnostusta toiminta-alueen kirjastoissa, ja pohdittiin, miten tuloksia voitaisiin parhaiten soveltaa muuallakin, myös valtakunnallisella tasolla. Opinnäytetyötä varten kerättiin aineistoa Lahden kaupungin Ahtialan ja Launeen lähikirjastoista ja rakennettiin kirjastojen tuottaman hyvinvoinnin todentamiseen soveltuva mittaristo, joka huomioi lähikirjastojen erityispiirteet.

Mittariston suunnittelussa on hyödynnetty Erik Allardtin hyvinvointiteoriaan perustuvaa kolmijakoa (having-lovingbeing). Lisäksi opinnäytetyössä tarkasteltiin lähikirjastojen vaikuttavuutta.

Hankkeessa testataan ja jatkokehitetään mittaristoa. Tavoitteena on löytää valtakunnallisestikin hyödynnettävissä oleva konsepti kirjastojen hyvinvointivaikutusten näkyväksi tekemiseen.

Opinnäytetyössä tutkimusmenetelmiä oli yhteensä kolme. Ahtialan ja Launeen lähikirjastojen käyttäjiltä sekä sidosryhmiltä kerättiin subjektiivista näkemystä palveluista kyselyllä. Henkilökunnan näkemyksiä lähikirjastojen hyvinvointivaikutuksista kerättiin työpajan avulla. Lisäksi lähikirjastojen tiloissa tehtiin havainnointia muiden tutkimustuloksien tueksi. Myös hankkeen aikana toteutettavassa tutkimuksessa on tarkoitus hyödyntää näitä tutkimusmenetelmiä havainnointia lukuun ottamatta.

Opinnäytetyössä Allardtin kolmijakoa sovellettiin kirjastomaailmaan. Elintason kannalta tärkeitä teemoja ovat saavutettavuus, lukutaidon edistäminen ja opiskelu ja työ. Sosiaalisiin suhteisiin vaikuttavia teemoja ovat asiakaspalvelu, muut käyttäjät ja tapahtumat. Mielekästä tekemistä edustavat itsensä kehittämisen mahdollisuudet, harrastukset ja ajanvietto kirjastotilassa.

Opinnäytetyössä esitelty mittaristo sisältää prosessimittareita, tulosmittareita sekä vaikutusmittareita. Prosessimittarit ovat pääasiassa määrällisiä mittareita, joiden avulla arvioidaan, onko toiminta toteutettu tarkoituksen mukaisesti ja laadukkaasti. Tulosmittareilla arvioidaan muutoksen suuntaa ja suuruutta. Ne ovat pääasiassa laadullisia mittareita, koska kyseessä on kirjaston käyttäjille tuottama hyvinvointi, joka on hyvin subjektiivinen kokemus. Vaikutusmittarit arvioivat hyvinvointia kokonaisvaltaisemmin. Nämä mittarit ovat sekä määrällisiä ja laadullisia. Tärkeää on, että mittaristojen teemat ovat linkittyneet toisiinsa, jolloin pitkällä aikavälillä voidaan arvioida näiden mittaristojen tuloksia toisiinsa ja saadaan tietoa, miten erilaiset muutokset vaikuttavat hyvinvointiin kaikilla tasoilla.

Hankkeen tavoitteet

Hankkeen yhtenä tavoitteena on Johanna Mattilan opinnäytetyössä esitellyn mallin ja mittariston testaaminen käytännössä. Tavoitteena on löytää valtakunnallisestikin hyödynnettävissä oleva konsepti kirjastojen hyvinvointivaikutusten näkyväksi tekemiseen. Mukana on erikokoisia kuntia eri puolilta AKE-aluetta, joten aineistoa saadaan erilaisista toimintaympäristöistä.

Eri kuntien tuloksia kootaan yhteen, jotta ne olisivat yleistettävämpiä. Tavoitteena on tuottaa malli, joka olisi
valtakunnallisesti eri kokoisten kirjastojen hyödynnettävissä ja auttaisi vaikutusten arvioinnissa. Uusien mittarien kehittäminen on tarpeen. Usein kirjastotoiminnan mittaamisen tunnuslukuina käytetään esimerkiksi kävijä- ja lainauslukuja tai vastaavia prosessimittareita, joilla ei päästä käsiksi kirjastotoiminnan monimuotoisiin tehtäviin tai yhteiskunnallisiin tai hyvinvointiin liittyviin vaikutuksiin. Tilastolukujen rinnalle kaivataan laadullista tietoa. Sitä voitaisiin hyödyntää kuntien hyvinvointikertomuksissa, kulttuurihyvinvointisuunnitelmissa, hyvinvointialueilla tai jopa valtakunnallisissa kirjastotilastoissa tai TEAviisarissa.

Tutkimalla opinnäytetyössä esitellyillä menetelmillä kirjastopalvelujen hyvinvointivaikutuksia saadaan kerättyä aineistoa kirjaston palvelujen vaikuttavuudesta ja lisättyä syvällisempää ymmärrystä kirjastojen vaikuttavuudesta yleisellä tasolla. Lisäksi kukin kunta/ kirjasto saa itselleen tietoa ja aitoa palautetta palveluidensa vaikuttavuudesta.

Hanke toimii myös jatkona vuonna 2024 toteutetulle Vaikuttava kirjasto ‑kampanjalle, jossa kutsuttiin kuntapäättäjiä kampanjassa mukana oleviin kirjastoihin. Kampanjan myötä tunnistettiin tarve syventää ymmärrystä kirjaston hyvinvointivaikutuksista sekä lisätä tapoja tarjota tietoa asiakkaille, päättäjille ja muille sidosryhmille. Tavoitteena on, että ymmärrys ja viestintäosaaminen lisääntyisi koko kirjastohenkilökunnalla, ei pelkästään johtajilla.

Aiemmin toteutetun, Lahden hallinnoiman Minun kuntani ‑yhteishankkeen perusteella alueellisesti koordinoidut kehittämishankkeet ovat tervetulleita. Alueellinen kattavuus, verkostoituminen ja vertaistuki kirjastojen välillä lisäävät hankkeen vaikuttavuutta ja hankkeen sisältöjen käytäntöön viemistä. Laajemmasta yhteistyöstä on hyötyä erityisesti pienille ja keskisuurille kunnankirjastoille, joilla resurssit vastaavan kehittämishankkeen tekemiseen ovat pienemmät.

Toimintasuunnitelma

Keväällä 2025 Lahden kaupunginkirjasto kilpailuttaa toimijan, joka toteuttaa tutkimuksen. Järjestetään hankkeen starttitilaisuus ohjaus- ja projektiryhmäläisille. Projektiryhmään kuuluvat aiesopimuksissa mainitut yhteyshenkilöt kaikista yhteistyökirjastoista.

Syksyn 2025 aikana tutkimussuunnitelma täsmennetään yhteistyössä tutkimuksen toteuttajan ja mukana olevien kirjastojen kanssa. Tutkimussuunnitelman valmistelussa pyritään huomioimaan kuntakohtaiset painopistealueet, joita vaikuttavuuden mittaamisessa halutaan painottaa, esim. mitkä kirjaston sidosryhmät, kuten koulut tai päiväkodit, halutaan ottaa tarkempaan tarkasteluun. Huomioidaan mahdollisuuksien mukaan myös muut kirjastoilla/ kunnilla käytettävissä olevat aineistot (esimerkiksi omatoimikirjastojen asiakkaille tehdyt kyselyt tai lapsivaikutusarvioinnit, mikäli niiden aineistoa on lupa käyttää).

Syksyn 2025 aikana aineistoa kerätään mukana olevista kirjastoista: Laaditaan kysely kirjastojen asiakkaille.
Kyselyn tuloksia rikastetaan haastatteluilla, joita on mahdollista tehdä kirjaston asiakkaille, sidosryhmille ja/ tai
henkilökunnalle.

Vuoden 2026 alkupuolella tutkimuksen toteuttaja analysoi kerätyn aineiston ja tuottaa siitä yhteenvedon kirjaston käyttöön. Yhteenveto on tarpeen tehdä yleisemmällä tasolla sekä kuntakohtaisella tasolla. Tuloksia esitellään koko henkilöstölle kuntakohtaisissa infotilaisuuksissa sekä valtakunnallisesti webinaarissa, ja lisäksi järjestetään työpajoja aiheesta. Työpajat toteutetaan alueellisen kehittämistehtävän avustuksella, ja niitä järjestetään vähintään 1 kpl/ kirjastokimppa.

Arviointi, seuranta ja vaikuttavuus

Tutkimuksen vaikuttavuuteen vaikuttaa, minkä verran kyselyyn saadaan vastauksia kullakin paikkakunnalla, joten paikalliskirjaston tekemä työ kyselyn markkinoimiseksi ja haastateltavien rekrytoimiseksi on tärkeää.
Tutkimusraportista laaditaan saavutettavuuskriteerit täyttävä julkaisu, joka on muidenkin kirjastojen saatavilla, sekä esite, johon on koottu tärkeimmät tulokset päättäjäviestintää varten. Lahden kaupunginkirjaston alueellinen kehittämistehtävä vastaa siitä, että tutkimuksen tuloksista viestitään alueen kirjastoissa ja valtakunnallisesti. Tuloksia hyödynnetään kirjastoille järjestettävissä koulutuksissa sekä yhteistyössä
AKE-kirjastojen ja muiden toimijoiden kanssa. Mahdollisuuksien mukaan tallennetaan tutkimuksessa kerätty tieto Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon.