Parhaillaan käynnissä oleva Vaikuttava kirjasto ‑kampanja viestii kirjastopalvelujen vaikutuksista yhteiskuntaan ja kuntien elinvoimaan. Syksyn 2024 aikana alueen kirjastot kutsuvat kuntapäättäjiä vierailulle kirjastoon, ja kampanja näkyy myös sosiaalisessa mediassa. 

Tässä artikkelissa esitellään kampanjan ydinviestejä ja visuaalista ilmettä, jotka löytyvät erilaisista kampanjan tueksi tuotetuista materiaaleista: Powerpointista, esitteestä ja sosiaalisen median materiaalipaketista.

Miten kirjasto vaikuttaa kuntien elinvoimaan?

Kirjastoihin syntyy jokamiehen innovaatiokeskuksia

Kirjastosta saa monipuolisia virikkeitä, siellä voi tavata tuttuja ja uusia ihmisiä sekä törmätä odottamattomiin ilmiöihin. Vastaavia inspiroimaan tarkoitettuja tiloja rakennetaan korkeakouluihin, yrityshautomoihin ja muihin rajattuihin ympäristöihin.

Aidosti kaikille avoimena ympäristönä kirjastot ovat näiden tilojen jokamiesversioita. Matala kynnys vetää oivallusten ja yhteistyön äärelle kaikki kansankerrokset. Yllättävien intressipiirien sekoittuminen synnyttää uutta.

Elinikäisen oppimisen merkitys on noussut työelämän murroksessa

Ihmiset joutuvat kehittämään osaamistaan ja kouluttautumaan uudestaan läpi koko elämänsä. Toimivat ratkaisut osaamisen kehittämiseen ovat tärkeitä, sillä niiden avulla nopeutetaan työttömien uudelleen työllistymistä ja vähennetään työttömyyden riskiä kokonaisuudessaan. Myös korkean työttömyyden aikana osa työpaikoista on ollut vaikeasti täytettäviä. Näin ollen tarjonta ja kysyntä työmarkkinoilla eivät aina kohtaa. Työvoiman liikkuvuuden tehostamisella voidaan saavuttaa nopeasti säästöjä yhteiskunnalle.

Kaikki alkaa lukutaidosta

PISA-tutkimuksissa on havaittu, että suomalaisnuorten lukutaito on heikentynyt. Suomen PISA-menestyksen perustana olevan hyvän lukutaidon taustalla tutkimuksen mukaan oli innokas lukeminen vapaa-ajalla. Se oli jopa koulutusta merkittävämpi tekijä.

Lukutaito on avain niin jatko-opintoihin kuin työelämävalmiuksiin. Lukutaito kehittyy vain lukemalla ja kirjastojen lainausvolyymien perusteella suomalaiset lukevat runsaasti kirjastojen tarjoamia aineistoja. Nuorissa ikäluokissa kirjasto tavoittaa lähes jokaisen.

“Sanat johtavat tekoihin” — kirjasto edistää yhteiskunnallista aktiivisuutta

Kuntavaaleissa äänestäneistä 63 % lukee kirjoja tai lehtiä päivittäin, kun äänestämättä jättäneillä vastaava osuus on selvästi matalampi (44 %).

Digitaidottomuus tuottaa uudenlaista syrjäytymistä, kun ihmiset eivät ole kyvykkäitä käyttämään palveluita tai osallistumaan teknologian mahdollistamaan sosiaaliseen viestintään.

Kun yhteiskunta kantaa huolta eriarvoistumisesta, syrjäytymisestä ja esimerkiksi heikkenevästä lukutaidosta, on otettava huomioon, että kirjastot tekevät työtä tällä alalla. Kirjastoihin tehtävät panostukset palautuvat yhteiskunnalle takaisin moninkertaisina.

Kirjasto on tila kaikille

Tilat ovat kirjastotoiminnan keskeinen osa, joka mahdollistaa muun toiminnan. Kirjastojen tiloilla on monenlaisia vaikutuksia yhteiskuntaan:

Yrittäjät ja freelancerit käyttävät kirjastoja työtilana. 

Kirjastot mahdollistavat työskentelyn lisäksi myös verkostoitumisen ja muiden ihmisten tapaamisen. Maahanmuuttajien integroituminen helpottuu, kun maahanmuuttajilla on mahdollisuus olla tekemisissä muun väestön kanssa.

Yhteiskunta tarvitsee tiloja kokoontumiselle kansalaisten toimintatilana ja tapahtuma-areenana. Kirjastot ovat avoimia ja neutraaleja kohtaamispaikkoja ja tärkeitä esimerkiksi pienituloisille, yksinäisille, lapsille tai nuorille.

Taustamateriaali

Kuntaliiton ARTTU2-tutkimus (2015)
PIAAC-tutkimus 2012, Oxford Research: Kirjastojen taloudelliset vaikutukset (2017)
Etelä-Suomen aluehallintovirasto: Kirjasto demokratian edistäjänä (2021)
Jervelund et al: The Economic Value of Public Libraries (2015)

Kampanjan tunniste

Viestiessäsi kampanjasta sosiaalisessa mediassa käytä tunnistetta #vaikuttavakirjasto. Instagramissa ja Facebookissa voit myös tägätä @lahdenake-tilin.