Alkuperäinen blogiteksti julkaistu 4.5.2021.  

Lahden kaupunginkirjaston tiedotteen pohjalta kirjoittanut Inka Jousea. 

Yleisen kirjaston tehtävä on edistää demokratiaa, osallisuutta ja yhteiskunnallista vuoropuhelua. Mutta miten saada ihmisiä mukaan rakentavaan ja kiihkottomaan keskusteluun, vastapainoksi kärjistäville nettikeskusteluille?

Lahden kaupunginkirjasto käynnisti keväällä 2021 kuntalaiskeskustelut, jotta yhä useammalla lahtelaisella olisi mahdollisuus päästä mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Teksti: Inka Jousea.
Kuva: Lassi Häkkinen

Erätauko on tapa käynnistää ja käydä rakentavaa keskustelua

Lahden kaupunki on hyödyntänyt menestyksekkäästi Erätauko-menetelmää kehittäessään rakentavan keskustelun kulttuuria kaupunkiin. Menetelmää on käytetty mm. kaupunginvaltuuston seminaarissa, esimiespäivillä ja asukastapaamisissa. Lahden kaupunginkirjaston työntekijöitä on kouluttautunut Erätauko-ohjaajiksi kaupungin ja Lahden AKE:n järjestämissä koulutuksissa. 

Ohjatussa keskustelussa on mahdollisuus pysähtyä ja harkita asioita rauhassa.

Erätauko on tapa käynnistää ja käydä rakentavaa keskustelua. Ohjatussa keskustelussa on mahdollisuus pysähtyä ja harkita asioita rauhassa. Keskusteluun kutsutaan mukaan eri lähtökohdista tulevia ihmisiä, käymään tasavertaista keskustelua yhteiskunnallisista, ajankohtaisista ja kiinnostavista aiheista.

Kansainvälisenä sananvapauden päivänä 3.5. Suomessa ensimmäistä kertaa jaettavan sananvapauspalkinnon sai Erätauko-säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka.  

Ensimmäinen kuntalaiskeskustelu oli kirjastolle myönteinen kokemus

Ensimmäinen keskustelu järjestettiin maanantaina 19.4. Keskusteluun osallistui kaksitoista eri-ikäistä, ihan tavallista kaupunkilaista ja kokemus oli kirjastolle erittäin myönteinen.

Halusimme kuulla, mitä ajatuksia valheellisen tiedon tunnistaminen ihmisissä herättää. Minkälaisia kokemuksia valheelliseen ja harhaanjohtavaan tietoon törmäämisestä on? Miten ihmiset tunnistavat oikean tiedon ja miten kriittistä suhtautumista tietoon voi kehittää? Aihe oli siten paitsi yhteiskunnallinen, myös mediakasvatuksellinen.

Omakin ymmärryksemme aiheesta lisääntyi.

Pääsimme heti syventymään kirjaston kannalta tärkeään aiheeseen. Keskustelu toi esille miten erilaisia näkökulmia tähän aiheeseen liittyy. Kyseessä on laaja ilmiö, ja omakin ymmärryksemme aiheesta lisääntyi tämän keskustelun myötä. Keskustelun vetäjänä koen, että opimme tässä itsekin ja kasvatamme omaakin ymmärrystämme medialukutaidon tilanteesta ja haasteista. Koen keskustelun hyvänä mahdollisuutena ”mediakasvattaa” aikuisia eli herätellä heidän omaa kriittistä lukutaitoaan ja kannustaa reflektoimaan omaa suhdetta mediaan. 

Tavoitteenamme on järjestää eri aiheisiin syventyviä keskustelutilaisuuksia säännöllisesti pitkin vuotta. Toivottavasti tulevaisuudessa osa keskusteluista järjestetään kirjaston tiloissa. Asiakkaat voivat ehdottaa aiheita kirjastolle. 

Vinkkejä Erätauko-menetelmän käyttöön kirjastossa 

Sitran kehittämä Erätauko-keskustelumenetelmä sopii kaikille. Lahdessa keskusteluja on vedetty kaikenlaisille osallistujille koululaisista kaupunginvaltuutettuihin. Keskustelun osallistujilta ei vaadita asiantuntemusta tai aikaisempaa kokemusta. Keskustelu perustuu omien kokemusten jakamiseen, eikä siinä tähdätä yhteisymmärrykseen tai yksimielisyyteen. Ketään ei tarvitse vakuuttaa tai pyrkiä saamaan omalle puolelle.

Parhaimmillaan keskustelu synnyttää uusia oivalluksia ja lisää ymmärrystä käsiteltävästä asiasta. Keskustelun ohjaaja huolehtii rakentavasta keskusteluilmapiiristä, ja että kaikki keskustelijat tulee huomioiduksi. 

Erätauko-materiaaleihin kuuluu valmiita pohjia ja juoksutuksia keskusteluille.

Keskustelun ohjaajalle eli fasilitaattorille on hyödyksi, jos on käynyt Erätauko-ohjaajakoulutuksen tai osallistunut Erätauko-keskusteluun aikaisemmin. Alkuun aiheeseen tutustumisessa pääsee kuitenkin itsenäisesti Erätauko-materiaaleihin tutustumalla. Materiaaleihin kuuluu valmiita pohjia ja juoksutuksia keskusteluille, joten pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen. 

Haastavin osuus keskustelun järjestämisessä on osallistujien kerääminen. Dialoginen keskustelu ei välttämättä vedä puoleensa suuria määriä ilmoittautuneita, vaikka avoin kutsu on toki olennainen osa keskustelun markkinointia.

Kannattaakin varautua keräämään osallistujia omien verkostojen kautta. Suorat yhteydenotot erilaisiin yhdistyksiin, organisaatioihin ja vapaaehtoistyön porukoihin ovat osoittautuneet parhaaksi tavaksi saada keskusteluryhmä kasaan. Tarvittaessa voi kysyä ihan henkilökohtaisestikin sopivia ihmisiä mukaan. Miksei kirjastoltakin voisi tulla useampi osallistuja, vaikka menetelmään kuuluu, ettei titteleitä katsota keskustellessa ja jokainen edustaa itseään.

Tärkeää on, että osallistujakunta on moninainen, jotta keskustelussa saadaan monipuolisesti erilaisia uusiakin näkökulmia nostettua.