kirjastot.fi
Miten kirjasto palvelee monikielisiä asiakkaita? Kyselyn tuloksia Lahden AKE-alueelta
Lähetimme kesäkuussa toiminta-alueen kirjastoille vastattavaksi monikielisten kirjastopalvelujen kyselyn. Kyselyllä kartoitettiin Lahden AKE-alueen kirjastojen vieraskielisille asiakkaille suunnattujen palvelujen nykytilaa, tapoja hyödyntää Monikielisen kirjaston palveluja sekä pyydettiin palautetta ja toiveita Monikieliselle kirjastolle ja AKE:lle, kuinka voisimme entistä paremmin tukea toimintaa.
Vastauksia kyselyyn saimme erittäin mukavasti, 29. Alueella on yhteensä 36 paikkakuntaa, ja samalta paikkakunnalta saattaa olla useampi vastaus. Kyselyyn oli mahdollista vastata myös mainitsematta paikkakuntaa.
Monikieliset palvelut kirjastoissa nyt
Kokoelmat: Minkä kielistä aineistoa kirjastoissa hankitaan vuosittain?
Kyselyssä pystyi valitsemaan kielet valmiiksi tarjotuista sekä lisäämään muita kieliä.
Hankintakielistä yleisin oli odotetusti englanti (27 vastaajaa mainitsi tämän), ja hyvänä kakkosena ruotsi (24 vastaajaa). Noin puolet mainitsi myös saksankielistä (15) ja/ tai venäjänkielistä aineistoa (14) hankittavan. Myös ukraina sai lähes yhtä paljon mainintoja (12). Seuraavaksi yleisimmät kielet olivat ranska (11 vastaajaa), viro (9) ja espanja (8).
Valmiiksi annetuista vaihtoehdoista arabia mainittiin 5 vastauksessa, ja avoimissa vastauksissa myös italia tuli mainituksi.
Vastauksista voi havaita, että monissa kirjastoissa kokoelma ei uusiudu muilla kuin suomen, englannin ja ruotsin kielillä. Mikäli asiakas tarvitsee muunkielistä aineistoa, sitä tyypillisesti etsitään kimpan muista kirjastoista tai kaukolainaksi, mikä on asiakkaalle maksullista. Monikielisen kirjaston valikoimasta ei ole mahdollista tilata aineistoa englanniksi, espanjaksi, italiaksi, ranskaksi, saksaksi, venäjäksi, viroksi tai pohjoismaisilla kielillä.
Palvelut: Mitä palveluja vieraskielisille asiakkaille tarjotaan?
Kyselyssä oli mahdollista valita valmiista vastausvaihtoehdoista, ja näistä suosituimmiksi ilmoitettiin:
- Monikielisen kirjaston siirtokokoelmat (17 vastaajaa)
- Kielikahvilatoiminta (7 vastaajaa)
- Ryhmäopastukset muulla kuin suomen kielellä (7 vastaajaa)
- Satutuokiot muulla kuin suomen kielellä (6 vastaajaa)
- Muut monikulttuuriset tapahtumat (5 vastaajaa)
- Muuta (5)
Muut palvelut, joista mainittiin avoimissa vastauksissa:
- Selkolukupiirejä
- YKI-tutkintoon valmistavaa opetusta: “Vapaaehtoinen eläköitynyt suomen opettaja pyörittää kirjastolla selkolukupiiriä helpolla suomen kielellä ja YKI-kielitutkintoon valmistavaa opetusta.”
- Opastukset suomeksi: “Ryhmäopastuksia S2-opiskelijoille ja kotoutumiskoulutuksessa oleville suomen kielellä (tämä on myös opettajien toive, että näille ryhmille käytetään suomen kieltä)”
- monikielisiä lukudiplomeja: “Lukudiplomi lapsille venäjän ja ukrainan kielillä. Englanninkielinen lukudiplomi yläkouluikäisille.”
- Ukrainan kieli: “Lanu-työssä on joskus käytetty ukrainankielisiä apusanoja.”
Henkilöstö: Onko kirjastossa työntekijä, jonka tehtäviin kuuluu monikielisten asiakkaiden huomioiminen?
Kyselyn vastaajista 17 ilmoitti, että tällainen työntekijä on. Kaikkien vastaajien kirjastoa ei ole nimetty, mutta mainituissa kirjastoissa painottuivat isompien kaupunkien kirjastot.
Miten Monikielisen kirjaston palveluja on hyödynnetty?
Siirtokokoelmien tilaaminen
Monikielinen kirjasto on tärkeä voimavara täydentämään kirjastojen omia palveluja. Yleisin käyttötapa on odotetusti siirtokokoelmien tilaaminen harvinaisemmilla kielillä. Kyselyn mukaan 17 vastaajan kirjasto tarjoaa vieraskielisiä siirtokokoelmia. Osa kirjastoista kertoo, että monikielinen hylly useimmin kysytyillä kielillä on pysyvä ja aineistoa vaihdetaan määräajoin tilaamalla uusi siirtokokoelma Monikielisestä kirjastosta. Osa kirjastoista tilaa harvemmin, asiakkaan sitä kysyessä.
“Meillä on pienet siirtokokoelmat arabiaa, persiaa, turkkia, kiinaa ja ukrainaa, vaihdetaan n. 2 kertaa vuodessa. Palvelu on toiminut hienosti (tänä keväänä tietysti ollut hieman viivettä toimituksissa). Markkinointimateriaaleja saatu myös.”
“Meillä on nyt pääkirjastossa siirtokokoelma, josta asiakkaat saavat lainata kirjoja. Kirjoja on tällä hetkellä neljällä kiellellä: ukraina, turkki, sinhala, nepali. Ohessa on infoa monikielisestä kirjastosta. Tarkoituksena on, että asiakas saisi heti lainata materiaalia omalla äidinkielellään. Myös kahdessa lähikirjastossa on ollut vastaavaa toimintaa.”
Muita tapoja hyödyntää Monikielistä kirjastoa:
Kyselyn mukaan 15 vastaajan kirjasto on osallistunut Satakielikuukauteen, jota koordinoi Monikielinen kirjasto. Myös esitteiden ja markkinointimateriaalien hyödyntäminen mainittiin monessa avovastauksessa. Yhdessä vastauksessa mainittiin henkilöstön osallistuminen Monikielisen kirjaston etäkahveille.
“Siirtokokoelmien ja Satakielikuukauden lisäksi olemme tilanneet esitteitä, suosituimpana “Kirjasto on kaverisi”, jota jaetaan eri kielillä.”
Monikielisten asiakkaiden määrä vaihtelee kunnittain
Monet pienet kirjastot toteavat, että nykyinen kysyntä on vähäistä ja vieraskieliset asiakkaat eivät löydä kirjaston palveluja.
“Palvelun tarve on pieni, pieni kirjasto ja häviävän pieni osuus asiakkaista monikielisiä/ muita kuin suomenkielisiä.”
“Olemme tilanneet Monikielisestä kirjastosta pari kertaa siirtokokoelmana aineistoa sellaisella kielellä, jota meillä ei ole omassa kokoelmassa. Tällaiset tilaukset ovat kuitenkin olleet hyvin harvinaisia, arviolta kaksi kertaa kymmenessä vuodessa.”
Palaute Monikielisen kirjaston palvelusta ja kehittämisehdotukset
Avoimissa vastauksissa Monikielisen kirjaston palvelut saivat kiitosta: Palvelu koetaan toimivaksi ja hyödylliseksi, ja siirtokokoelmien sisältöihin ollaan tyytyväisiä. Markkinointimateriaalit ja esitteet ovat hyödyllisiä. Mahdollisuus asioida sähköpostilla oli pidetty, ja etäkahveille osallistuja piti niitä hyödyllisenä ja mukavana.
” Markkinointimateriaaleista ja esitteistä on ollut hyötyä myös suomeksi esim. Kirjasto on kaverisi”
” Olen osallistunut Monikielisen kirjaston etäkahveille, ne ovat olleet hyödyllisiä ja mukavia.”
Selvästi yleisin palvelun hyödyntämistä vaikeuttava asia on, että siirtokokoelmien käsittely on työlästä kirjastojärjestelmissä. Useat vastaajat kokevat kirjojen lisäämisen järjestelmään hitaaksi ja raskaaksi.
“Kaikkien Monikielisestä kirjastosta saatavien siirtolainakirjojen kuvailutietoja ei löydy Melindasta poimittavaksi — se helpottasi kovasti siirtokokoelmien tallentamista.”
” On olemassa suuri este kirjojen hankkimiselle Monikielisestä kirjastosta: niiden vieminen kirjastojärjestelmään siirtokokoelmaksi on käsittämättömän hidasta. Kappale kerrallaan on klikattava, lisättävä tietoja, etsittävä tietoja Helmetin sivuilta, maalattava, kopioitava, klikattava, lisättävä tietoja… Tämän vuoksi pyydämme kirjoja mahdollisimman harvoin ja mahdollisimman vähän kerrallaan, mikä ei tietysti ole hyvää palvelua mutta resurssit eivät riitä enempään. Järjestelmään viemistä hidastuttaa myös kirjojen viivakoodin sijaitseminen sisäkannessa. Toivoisimme, että se ruvettaisiin laittamaan takakanteen, kiitos.”
Siirtokokoelmien lisäksi toivottiin mahdollisuutta tilata yksittäisiä teoksia nykyistä helpommin. Haastavaa on sekin, ettei kaikkia kieliä ole mahdollista saada Monikielisestä kirjastosta. Tällöin tutkitaan, mitä oman kimpan muista kirjastoista löytyy tai tarjotaan maksullista kaukolainausmahdollisuutta.
” Ehkä tätä on käytännössä haasteellista toteuttaa, mutta myös yksittäisten teosten tilaaminen kaukopalvelun tapaan voisi olla hyvä palvelu.”
” Palvelun markkinointi on hivenen haastavaa siinä mielessä, että kirjoja pitäisi aina tilata useampi kuin yksi. Kaikissa kirjastoissa/yksiköissä ei välttämättä ole tilaa useammalle kirjalle, mikäli asiakas ei haluakaan lainata kaikkia itselleen. Näin tilaajakirjaston näkökulmasta tehokkaampaa olisi siis tilata kirjoja ns. täsmänä eli että voisimme tilata myös yksittäiskappaleita tietyistä asiakkaan toivomista kirjoista. Esiteltäessä vaihtoehtoinen kaukolainantilausmahdollisuus asiakkaalle, saattaa tilaus jäädä kokonaan tekemättä sen maksullisuuden vuoksi.”
Erilaisia keinoja markkinoida palveluja
Erilaisia viestintä- ja markkinointimateriaaleja toivottiin myös jatkossa: infojulisteita, esitteitä ja kaavakkeita eri kielillä. Yksittäisellä kirjastolla harvoin on mahdollisuutta pitää yllä esitevalikoimaa eri kielillä.
“Kaikenlainen materiaali ja apu palveluista tiedottamiseen on tervetullutta. Meillä on esillä tietoa monikielisestä kirjastosta, mutta emme oikein saa siitä kyselyitä asiakaspalveluun. Kirjastossamme on joitakin eri kielisiä asiakkaita ja olisi hienoa, jos he löytäisivät monikielisen kirjaston palvelut.”
“Ideoimme juuri kollegan kanssa pieniä jaettavia esitteitä eri kielistä. Ikään kuin kunkin kielen “käyntikortteja”, jossa olisi esim. “Maailma kirjahyllyissämme” esitteessä näkyviä qr-koodeja kuhunkin kieleen.”
” Kaipaan sellaista Monikielisen kirjaston selkokielistä verkkosivua, joka olisi suunnattu pelkästään kirjaston käytöstä kiinnostuneelle asiakkaalle.”
Mitä monikielisiä palveluja suunnitellaan tai miten palveluja aiotaan kehittää tulevaisuudessa?
Osa vastaajista ideoi uusia tapahtumamuotoja (tai jatkoa vanhalle), kuten kielikahvilatoimintaa.
Henkilöstöresurssin vähyys kuitenkin mietityttää, jolloin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa voisi olla synergiaetuja. Monessa vastauksessa todetaan, että on vaikeaa saada vieraskielisiä asiakkaita löytämään kirjaston palveluja, joten yhteistyökumppanit voisivat ohjata heitä kirjaston palvelujen äärelle ja päin vastoin, jos ensin tiedettäisiin, mitä palveluja eri toimijoilla on.
“Asiakkaiden tavoittaminen on haasteellista. Kuinka kirjasto tavoittaisi henkilöitä, jotka eivät käy kirjastossa, varsinkin kieli- ja kulttuurimuurien takaa.”
Venäjän kieli on yleinen vähemmistökieli toimialueellamme. Venäjänkielisen kirjaston toiminnan loputtua on vaarana, että tämän asiakasryhmän palvelun taso heikkenee. Venäjän kielen osaaminen kannattaisi kenties huomioida tulevissa rekrytoinneissa.
” Venäjänkielisen kirjaston palveluita olemme kaivanneet kovasti.”
Koulutus- ja kehittämistoiveet AKE:lle
AKE-kirjastolle kyselystä tuli muutamia selkeitä toiveita. Mainittiin esimerkiksi koulutus Monikielisen kirjaston palveluista. Monissa vastauksissa kerrottiin myös vaikeudesta tavoittaa monikielisiä asiakkaita, joten tähän meidän on mahdollista koota vinkkejä ja hyviä käytänteitä. Lisäksi toivottiin tilastotietoa eri kieliryhmistä, esimerkiksi aineistovalinnan ja palvelujen suunnittelun tueksi.
” Ajantasainen tietopaketti monikielisen kirjaston palveluista ja käytöstä esim. webinaarin muodossa olisi hyvä johtuen siitä, että kyseisiä palveluita ei ole käytetty pitkään aikaan. Koulutuksen myötä tulisi uutta näkökulmaa ja osaamista palveluiden markkinointiin omassa kirjastossa.”
“Kaipaisimme ehkä tukea maahanmuuttajien ja paikallisten kielivähemmistöjen tavoittamiseen. Moni heistä ei tunne Suomen kirjastopalveluja hyvin.”
Syksylle 2026 onkin sovittu etäkahvitilaisuus, jossa otetaan esiin vastauksia joihinkin edellä mainittuihin toiveisiin.
Kyselyn vastauksista on toimitettu koonti myös Monikieliselle kirjastolle, jossa on parhaillaan käynnissä selvitys, jossa selvitetään, kuinka palveluita tulisi kehittää, jotta ne parhaalla mahdollisella tavalla tukisivat monikielisten kirjastopalveluiden toteutumista Suomessa. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan selvityksen valmistumista.
Kiitos kaikille meidän kyselyymme vastanneille panoksestanne!