Ilkka Vuorinen
Kirjastot.fi

Alkuperäinen blogiteksti julkaistu: 12.5.2021

Kuva: Ilkka Vuorinen / Kirjastot.fi

Teksti: Pasi Kangas

Mikä yllätti korona-aikana kirjastoissa? Mitä poikkeusajasta viedään tulevaan?

Kaksi kertaa vuodessa kokoontuvan alueellisen kehittämisryhmämme kevätkokouksen teemaksi valittiin korona-ajan kokemukset alueemme kirjastoissa sekä näistä kokemuksista kerätyt opit ja osaamistarpeet tulevaisuutta ajatellen. Kokemuspuheen keräämiseksi päätimme vetää kokouksen kevään aikana alueellamme tutuksi tulleella Erätauko-menetelmällä. Kokouksen muistio on alueemme kirjastolaisten luettavissa Teamsissa, Lahden AKEn Kirjastoklubi ‑tiimin Alueellinen kehittämisryhmä ‑kanavan tiedostoissa.

Alueellinen kehittämisryhmä on toimialueemme kirjastoista koottu ryhmä, joka toimii AKE:n tukena toiminnan suunnittelussa. Alueellisessa kehittämisryhmässä on edustus kaikista kuudesta toimialueemme kirjastokimpasta sekä Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Seuraavan kerran kehittämisryhmä kokoontuu 5.10.2021.

Erätauko-keskustelun lopusta varataan aina aikaa osallistujien oivallusten keräämiseen, niin tälläkin kertaa. Tässä kymmenen korona-aikaan ja tulevaisuuteen liittyvää oivallusta Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen alueen kirjastoista.

1. Kirjasto on selvinnyt poikkeusajasta hyvin

Meidän on syytä olla ylpeitä siitä, kuinka hyvin olemme poikkeusaikana pärjänneet. Tästä onnistumisesta on kiittäminen jokaista alueemme kirjastoammattilaista. Kevään 2020 sulun jälkeen kirjastot on saatu pidettyä pääsääntöisesti auki ja kirjastopalveluja on pyritty toteuttamaan mahdollisimman hyvin voimassa olevien rajoitusten mukaisesti.

2. Me osaamme! Ammatillinen itseluottamus kantaa pitkälle

Poikkeusaika on vaatinut nopeita päätöksiä ja jatkuvaa reagointia muuttuvassa toimintaympäristössä. Sen myötä olemme huomanneet, kuinka rautaisen kovalla tasolla alueemme kirjastoammattilaisten osaamisen taso on. Kun voi luottaa omaan ja työkaverin sekä esihenkilön osaamiseen ja tukeen, vaikeistakin tilanteista selviää ja uusia toimintatapoja on helpompi omaksua sekä ottaa käyttöön.

3. Kirjastojen haasteet ja onnistumiset ovat yhteisiä asioita

Maantieteellisestä sijainnista ja kirjaston koosta riippumatta alueemme kirjastoilla on lopulta aina enemmän toisiinsa yhdistäviä kuin toisistaan erottavia asioita. Omassa kirjastossa pieninkin toimivaksi todettu käytäntö voi olla kullanarvoinen oivallus jossain toisessa kirjastossa. Muistetaan, että emme ole yksin myöskään tässä kriisissä.

4. Kokemusten jakamisesta saa lohtua ja vertaistukea

Yhteistoimintaa ajatellaan usein tiedon ja hyvien käytäntöjen jakamisen kannalta. Tämän lisäksi yhteistoiminta on paljon muutakin. Kokemusten jakamisesta saatu kuntarajat ylittävä lohtu ja vertaistuki auttaa jaksamaan tämän päivän haasteissa ja helpottaa tulevaisuuden hahmottamista.

5. Ideoiden jakaminen, verkostot ja keskustelu ovat jatkossakin avainroolissa

Toimivat verkostot ja avoimet keskusteluyhteydet ovat avainroolissa siinä, että yhteisiä kokemuksia ja hyviä käytäntöjä saadaan jaettua kirjastoammattilaisten kesken. Alueellista kehittämistehtävää hoitava kirjasto on yksi toimija, joka yhdistää alueen osaajia, käynnistää keskusteluja ja tarjoaa paikkoja ideoiden jakamiselle.

6. Monikanavaisuus luo yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua

Paikkariippumattomuus on avannut valtavasti uusia ovia osallistumiselle, kun kulkuyhteydet tai kirjaston fyysinen sijainti eivät enää vaikuta niin voimakkaasti mahdollisuuksiin kehittää omaa osaamistaan ja osallistua keskusteluihin. Myös kirjastojen asiakkaat ovat päässeet nauttimaan kirjastojen tapahtumista aiempaa laajemmin kiitos lukuisten suoratoistolähetysten, tekstitettyjen tallenteiden, rohkean sosiaalisen median toiminnan ja onnistuneen markkinoinnin.

7. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta sen tekemiseen voi osallistua

Miten varmistamme, että poikkeusaikana kehitetyt hyvät käytännöt ja uudet toimintatavat jatkuvat myös poikkeusajan jälkeen? Tulevaisuustyö kannattaa aloittaa jo nyt pohtimalla, minkälaisia kysymyksiä ja ratkaistavia ongelmia lähitulevaisuus eteemme tuo. Pohdittavaksi kannattaa ottaa ainakin omat vahvuudet ja tunnistetut osaamistarpeet sekä oman kirjaston palvelutarjonta. Siirrytään yhdessä tulevaisuuden odottamisesta tulevaisuuden tekemiseen.

8. Tulevaisuuden osaamistarpeita on mietittävä nyt

Nyt on aika kehittää omaa osaamista, pohtia oman kirjaston resurssien suuntaamista ja tulevaisuuden rekrytointeja. Maailma muuttuu nopeasti ja kirjastoihin kohdistuvat odotukset moninaistuvat jatkuvasti. Muuttuva maailma on helpompi kohdata, kun pitää huolta omasta osaamisestaan sekä hyvinvoinnistaan ja on valmis kohtaamaan erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä.

9. Kirjastotilojen merkitys kasvaa

Kirjastotilastojen mukaan Suomen yleisissä kirjastoissa oli vuonna 2020 jopa 18 000 000 käyntiä vähemmän kuin vuonna 2019. Siinä, missä kirjastojen lainausmäärä laski koko maassa viidenneksellä, laski kirjastojen kävijämäärä jopa kolmanneksella. Kirjaston tiloja käytetään siis jo nyt kirjastolain mukaisesti myös oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan. Poikkeusaikana kirjaston tila on laajentunut myös digitaaliseen maailmaan, kun kirjastolaiset ovat olleet tavoitettavissa myös uusissa sosiaalisen median kanavissa kuten TikTokissa ja Discordissa. Kirjastotilan avaaminen mahdollisimman monelle tullaan säilyttämään mielissä myös poikkeusajan jälkeen.

10. Kirjastojen asiaa tulee ajaa myös poikkeusajan jälkeen

Kirjastot ovat saaneet poikkeusaikana paljon huomiota mediassa. Kirjastoihin kohdistetuista rajoituksista on tullut eräänlainen symboli koko yhteiskunnan rajoitustoimille. Elämä tuntuu tavalliselta ja turvalliselta silloin, kun kirjastossa oleskelu on sallittu. Kun kirjastoja koskevat rajoitukset taas poistuvat, mitä asioita kirjastoista nostetaan julkiseen keskusteluun? Siihen voimme kaikki osaltamme vaikuttaa.

Tsemppiä poikkeusoloihin, rajoitusten purkamiseen ja muihin nopeisiin muutoksiin jokaiseen kirjastoon ja jokaiselle kirjastolaiselle. Yhdessä pystymme mihin vain.