Alkuperäinen blogiteksti julkaistu 26.3.2021.  

Kirjoittaja: Hanna Pitkänen, Lahden kaupunginkirjasto, alueellinen kehittämistehtävä

Kansikuvan lähde: Canva

Olimme 16.3.2021 ensimmäistä kertaa mukana järjestämässä Poikkeusajan dialogia*. Tuolloin samana päivänä järjestettiin ympäri Suomen suuri määrä keskusteluja elämästä koronan aikana ja tulevaisuudessa. Tässä dialogissa luotiin katsaus poikkeusaikaan nimenomaan kirjastoalan näkökulmasta, ja keskustelijat olivat kirjastoammattilaisia eri puolilta Suomea. 

Keskustelun aluksi virkistettiin muistoja kuluneesta vuodesta ja sen tuomista mullistuksista lukemalla Anneli Ketosen Kirjastot koronakurimuksessa ‑kirjoitus. Keskustelussa nousi esiin monenlaisia huolia, mutta myös positiivisia yllätyksiä ja oppeja. 

Arvon kirkastumista ja muuttuvia asiointitapoja 

Kirjastojen kiinniolo ja pitkä toiminta rajoitetuin palveluin sai pohtimaan, löytävätkö asiakkaat takaisin kirjastoon sitten, kun normaali asiointi on mahdollista? Ja miten palvelujen käyttö on muuttunut? Myös itse olemme korona-aikana omaksuneet uudenlaisia asiointimalleja. 

Toisaalta kun palvelut ovat olleet pois käytöstä, kirjaston arvo on noussut esiin. Toivottiin, että tämä ei unohtuisi poikkeusolojen jälkeenkään. 

Todettiin yhdessä, että koronavuoden aikana tiedottaminen on ollut haasteellista, kun tilanteet ovat muuttuneet nopeasti ja palvelujen tarjonnassa on paikkakuntakohtaisia eroja. Ei ihme, että asiakkaiden on vaikea pysyä perässä. 

Harmillista on, että asiakkailta jää saamatta monia tärkeitä palveluja (esim. digituki, tulostaminen), kun rajoitetaan palveluja. Asiointitapa on muuttunut. Paljon aineistoja lainataan varaamalla ne kotoa käsin, jolloin aineistolöydöt jäävät tekemättä, kun asiakkaat eivät pääse kiertelemään tilassa ja henkilökunnan suosittelut jäävät puuttumaan. 

Korona-aikana kotipalvelun tarve on kasvanut, mutta siihen ei ole pystytty vastaamaan. Keskusteluissa heitettiin idea kirjastojen Wolt-palvelusta. 

Positiivisena yllätyksenä uudet kokeilut 

Poikkeuksellinen tilanne on pakottanut oppimaan uusia asioita ja suunnittelemaan uudenlaisia palveluja, kuten etätapahtumia ja varattavia aineistopaketteja. On myös ehditty tekemään eri asioita kuin ennen. Sulkuaikana jotkut kirjastot pyrkivät ajoittamaan tilauudistuksia, jotka olisivat joka tapauksessa olleet edessä ja vaikeita toteuttaa kirjaston auki ollessa. 

Muuttuvat tilanteet ovat opettaneet pois liiasta perfektionismista. 

Kaikkea voi kokeilla, mutta kaikkea ei tarvitse ottaa niin vakavasti. 

Kun on oppinut siihen, että asiat tehdään oikein, niin nyt on hyvä ottaa tästä ajasta mukaan tietty rentous, kun on ollut pakko vain sopeutua. 

Lainauksia oivalluksista.

Sekä henkilökunnan että asiakkaiden jaksaminen koetuksella 

Kuitenkin iso osa työn ytimestä puuttuu, kun asiakkaita ei ole yhtä paljon kuin aiemmin ja ihmisiä ei pysty lähestymään kuten on tottunut. Kirjastoissa kaivataan asiakkaita. Työn ydinsisältö koetaan mielekkäänä ja omien arvojen mukaisena, joten tilateen rauhoituttua on mukava päästä tekemään niitä tehtäviä, jotka poikkeusaikana eivät ole olleet mahdollisia. 

Korona-aika haastaa ihmisten jaksamista monilla tavoin. Asiakaspalvelutyössä on havaittu asiakkaiden jaksamisen haasteita. Rajoitusten vuoksi joudutaan enemmän puuttumaan ihmisten tekemisiin, ja rajoituksista tai suosituksista kertominen on jossain tilanteissa johtanut konfliktitilanteisiin, mikä puolestaan kuormittaa henkilöstöä. Myös epävarman tilanteen jatkuvuus, koronan täyteinen arki ja multitaskaus luovat kuormitusta ihmisten päiviin. 

Etäyhteydet kaatavat vanhoja raja-aitoja 

Etäyhteyksiin on hyvin totuttu vuoden aikana, ja ne ovat jopa lisänneet kirjastoammattilaisten tapaamisten mahdollisuuksia. Aiemmin naapuripaikkakunnallekin on ollut vaikea lähteä, nyt etäyhteyksiä suositaan omankin organisaation sisäisissä kokouksissa. Koulutuksia tehdään rajat ylittäen, ja kirjastojen välinen yhteistyö on ollut toimivaa niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti. Yhteiset haasteet ovat yhdistäneet kirjastoja ja on pohdittu asioita yhdessä. 

Käytiin pohdintaa siitä, mitä kaikkia palveluja voitaisiinkaan valtakunnallistaa ja mitä toisaalta kannattaa pitää paikallisena juttuna. Esimerkiksi yhteinen e‑kirjasto nähtiin tärkeänä tavoitteena. Entä voisiko etätapahtumia markkinoida rohkeammin valtakunnallisesti, kun osallistuminen on mahdollista yli kuntarajojen? 

Paikallisuus ja yhteisöllisyys ovat tärkeitä valtteja kirjaston toiminnassa, joten osa halutaan ehkä jatkossakin pitää omien kuntalaisten juttuna. 

Kuntarajat ylittävä mutta paikallishenkinen kirjasto. Tehdään verkostoimaisesti, mutta pidetään omalaatuisuudesta kiinni. 

Olemme kaikki samassa veneessä. 

Lainauksia oivalluksista.

*Mikä on poikkeusajan dialogi? 

Dialogit aloitettiin vuonna 2020, jolloin järjestettiin yhdeksänä päivänä yhteensä 232 dialogia. 

Poikkeusajan dialogeja ovat olleet koordinoimassa DialogiAkatemia, Erätauko-säätiö, oikeusministeriö, Sitran ja valtiovarainministeriö. 

Keskusteluista tehdään yhteenveto, jonka valtiovarainministeriö toimittaa valtion ja kuntien hallinnoille. Yhteenveto julkaistaan myös kaikkien hyödynnettäväksi Poikkeusajan dialogien sivulla.