Johanna Kalliomaa

Teksti: Johanna Mattila, Lahden kaupunginkirjasto

Valitsin opinnäytetyöni aiheeksi lähikirjastojen tuottaman hyvinvoinnin mittaamisen, sillä lähikirjastot ovat usein kunnissa säästökohteina, ja palveluiden keskittäminen pääkirjastoon on monesti vaihtoehtona. Aiheena tämä oli haastava ja laaja, mutta se vei nopeasti mukanaan, sillä hyvinvointi teemana on ajankohtainen ja kiinnostavakin. YAMK-opintojeni pääteemana oli johtaminen, joten opinnäytetyössänikin mittaamista ja vaikuttavuuden arviointia käsitellään päätöksenteon ja johtamisen näkökulmasta.

Hyvinvointivaikutukset näkyviin mittaamalla

Kuntien yksi tärkeimmistä tehtävistä on edistää asukkaidensa hyvinvointia sekä kunnan elinvoimaa kestävästi niin, että siinä huomioidaan taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset näkökulmat. Hyvinvointia puolestaan voidaan todentaa mittaamalla ja vaikuttavuuden arvioinnilla. Huolella luodulla mittarilla saadaan tärkeää tietoa siitä, miten hyvinvointi näkyy palvelun käyttäjissä. Hyvinvointivaikutukset voivat jäädä myös kirjastonjohtajilta ja päättäjiltä huomaamatta, jos niitä ei mitata säännöllisesti.

Hyvinvoinnin mittaaminen vaatii sekä subjektiivisia että objektiivisia mittareita. Jos mittaaminen perustuu pelkästään määrällisiin ja helposti laskettaviin arvoihin, jää hyvinvoinnin kokemuksen kannalta tärkeä subjektiivinen näkemys kokonaan sivuun. Subjektiiviset mittarit tuleekin luoda tarkkaa harkiten, jotta se tuo palvelusta esiin niitä asioita, mitä halutaan mitata. Käytin mittariston luomisessa Erik Allardtin hyvinvoinnin kolmijakoa (having-loving-being), jonka mukaan hyvinvointi koostuu elintasoon, sosiaalisiin suhteisiin sekä mielekkääseen tekemiseen vaikuttavista teemoista. Teorian sekä tutkimusmenetelmien avulla nousseet kirjastojen tuottamat hyvinvointiteemat jaoin tämän kolmijaon mukaisesti.

Kirjaston läheisyydellä merkittävä rooli palveluiden käytössä

Koska lähikirjastot olivat opinnäytetyöni kohteena, korostuu asiakkaiden vastauksissa kirjaston saavutettavuus merkittävästi. 21 prosenttia vastaajista käyttäisi kirjastoa harvemmin, jos se sijaitsisi kauempana. Kirjaston läheisyys oli merkittävää etenkin ikääntyneille, lapsiperheille sekä pienituloisille ja työttömille. Koulujen ja päiväkotien vastauksissa näkyi lähikirjaston rooli lasten ja nuorten lukutaidon edistämisessä. Monet hyödynsivät kirjastojen palveluita myös opiskelun ja työn merkeissä. 

Kirjaston sosiaalista merkitystä on vaikeampi mitata. Kirjasto on ehkä ennen kaikkea turvallinen tila, jossa keneltäkään ei vaadita syytä läsnäoloon. Yleensä kirjastoon tultiin viettämään aikaa yksin eikä niinkään luomaan sosiaalisia kontakteja, vaikka toisaalta henkilökohtainen asiakaspalvelu oli monelle vastaajalle tärkeää, ja tämä näkyi myös henkilökunnan vastauksissa.

Yhteys päättäjiin oikein kohdennetulla vaikuttavuusviestinnällä

Jotta mittaamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin tulokset saavuttavat päättäjät, tätä varten tarvitaan oikein kohdennettua vaikuttavuusviestintää. Päättäjät ovat usein kiireisiä, ja tieto tulee tarjota heille selkeästi ja konkreettisilla esimerkeillä. Tiedon esittäminen vaatiikin strategista ajattelua. Mittaamista tulee tehdä myös pitkäjänteisesti ja järjestelmällisesti, jotta tapahtunut muutos voidaan havainnollistaa. 

Vaikuttavuuden arviointi vaatii mittariston lisäksi myös muita työkaluja, ja se on hyvin työllistävä prosessi, mutta hyvin tehtynä se tuo pitkällä aikavälillä tietoa, joita voidaan hyödyntää palveluiden kehittämisessä sekä kunnan resurssien kohdentamisessa.

• Opinnäytetyö luettavissa Theseuksessa: Lähikirjastojen tuottaman hyvinvoinnin mittaaminen päätöksenteon tueksi: case: Lahden kaupungin Ahtialan ja Launeen lähikirjastot