Lahden kaupunginkirjastossa kehitettiin mediakasvatuspalveluja alakouluille
Teksti: Krista Tuominen
Lahden kaupunginkirjaston alakouluille tarjoamat mediakasvatuspalvelut uudistuvat syksyllä 2025. Uudistus perustuu kyseisessä kirjastossa työskentelevän ja yhteisöpedagogiksi opiskelleen Krista Tuomisen opinnäytetyöhön, jossa selvitettiin millaisia mediakasvatuspalveluja kirjaston tulisi tällä hetkellä tarjota Lahden alakouluille. Erityisesti tarkasteltiin eri luokka-asteille suunnattuja mediakasvatustunteja ja niiden ajankohtaisuutta.
Miksi mediakasvatuspalveluita oli tarpeen uudistaa?
Lahden kaupunginkirjastossa mediakasvatuspalveluja on tarjottu jo pitkään, mutta niiden kysyntä on ollut vaihtelevaa. Ainoastaan kaupungin kulttuuriohjelmaan kuuluvat 1.-luokkalaisten kirjastovierailu sekä 3.-luokkalaisten kirjavinkkaus ovat vakiintuneet osaksi toimintaa. Jokaiselle alakoulun luokka-asteelle on ollut tarjolla ohjattu kirjastovierailu, kirjavinkkausta sekä mediakasvatustunti. Nykyisiä mediakasvatustunteja teemoineen on tarjottu syksystä 2019 lähtien, ja ne ovat pysyneet suunnilleen samoina viime vuodet. Lasten mediankäytön muutokset, koulujen parantunut mediakasvatusosaaminen sekä kirjaston vähenevät resurssit edellyttivät palvelujen päivittämistä.
Miten uudistustyö tehtiin ja mihin tuloksiin päädyttiin?
Opinnäytetyössä hyödynnettiin kolmea menetelmää: muiden kirjastojen tarjoamien palveluiden vertailua, Lahden alakoulujen opettajille suunnattua verkkokyselyä sekä Lahden kaupunginkirjaston omien mediakasvattajien fokusryhmäkeskustelua.
Muiden kirjastojen tarjoamien palveluiden vertailuun valittiin suunnilleen samankokoisia kirjastoja (asukasluvultaan ja henkilökunnan määrältään) sekä hyvän maineen omaava Oulun kaupunginkirjasto. Lahdessa havaittiin olevan paljon lähitoteutuksia ja verkkomateriaalien käyttö oli vähäistä. Lahden alakoulujen opettajille suunnatussa verkkokyselyssä korostui kirjaston rooli tärkeänä yhteistyökumppanina ja erityisesti lukutaidon tukemisen tarve. Kirjaston mediakasvattajien fokusryhmäkeskustelussa nousi esiin, että lasten ja nuorten kirjastotyö on sekä arvokasta että tekijöilleen merkityksellistä, mutta työn rajaaminen on tärkeää oman työhyvinvoinnin kannalta.
Tulosten perusteella laadittiin ehdotus kirjaston mediakasvatuspalveluista, mediakasvatustuntien teemoista sekä palvelujen kohdentamisesta luokka-asteittain. Ehdotuksessa on myös tavoiteltu hyvää lähi- ja verkkototeutusten tasapainoa.
Jatkossa kaikille luokka-asteille tarjotaan edelleen ohjattuja kirjastovierailuja ja lautapelivinkkausta, kuten tähänkin asti. Yllä olevassa kuviossa viimeisellä rivillä olevat teemat liittyvät kolmannen rivin mediakasvatustunteihin ja verkkomateriaaleihin. 1.-luokkalaisten kirjavinkkaus ja mediakasvatustunti toteutetaan verkkotallenteina, joita opettajat voivat hyödyntää joustavasti. Kulttuuriohjelmaan kuuluvan 1. luokkien kirjastovierailun ohessa heille voidaan vinkata sopivia kirjoja.
Ehdotetut mediakasvatustuntien teemat myötäilevät sekä opettajien tarpeita että kirjaston henkilökunnan havaintoja. Lisäksi opinnäytetyössä ehdotettiin lukemisen tärkeyteen ja sen edistämiseen liittyvän ”lukemisen tehopaketin” pilotointia heikosti lukeville alakoululaisille. Tämä tukisi Lukutaitostrategian 2030 tavoitteita.
Tavoitteena laadukasta ja resurssien mukaista palvelua
Kirjaston tavoitteena on tarjota systemaattista, laadukasta ja resurssien puitteissa toteuttamiskelpoista mediakasvatusta, joka tukee perusopetuksen opetussuunnitelman, kansallisten mediakasvatuslinjausten sekä kansallisen lukutaitostrategian tavoitteita. Mediakasvatustyö vaatii joustavuutta ja valmiutta tarttua ajankohtaisiin ilmiöihin. Jatkossa Lahden kaupunginkirjaston mediakasvatuspalveluja tarkastellaan ja päivitetään tiheämmin alakoulujen muuttuvien tarpeiden mukaan.
Opinnäytetyössä painotetaan, että mediakasvatus ja lukutaitotyö tulisi aloittaa jo ennen kouluikää. Kirjastojen kannattaa tarkastella palveluja laajempana kokonaisuutena, joka ulottuu varhaiskasvatukseen ja perheisiin asti. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on avainasemassa.
”Kasvatamme tulevaisuuden aikuisia. Mitä varhaisemmassa vaiheessa lapset tutustutetaan kirjastoon, sen parempi. Alakoululaisten mediakasvattaminen ei riitä. Mediakasvatus ja siihen sisältyvä lukutaitotyö tulisi aloittaa jo ennen kouluikää ja suunnata resursseja alle kouluikäisiin ja perheisiin. Kasvatus lähtee vanhemmista, ja muut tahot ovat yhteistyökumppaneita, jotka eivät voi tehdä kaikkea. Kirjastojen mediakasvatuspalveluita kannattaa tarkastella laajempana kokonaisuutena, alkaen tulevista vauvojen vanhemmista. Yhteistyö on avainasemassa.”
Arvostus kirjastotyötä kohtaan näkyy vahvasti
Opinnäytetyöstä huokuu vahvasti arvostus kirjastotyöntekijöitä kohtaan. Kirjastotyöntekijöitä kannustetaan kokeilemaan rohkeasti uutta, mutta myös tunnistamaan omat rajansa ja sanomaan tarvittaessa ”ei”. Kirjastopalveluiden resurssit vähenevät jatkuvasti, ja tämän täytyy näkyä myös palvelutarjonnassa. Opinnäytetyössä muistutetaan, että kaikki lasten ja nuorten kanssa tehtävä kirjastotyö on mediakasvatusta.
”Tiedän siis, että moni kirjastotyöntekijä tulee lukemaan tämän opinnäytetyön. Teille kaikille haluan sanoa, että teette jo koko ajan tärkeää mediakasvatustyötä. Kaikki lasten ja nuorten kirjastotyöntekijöille tuttu peruskirjastotyö on mediakasvatusta. Veditte sitten ohjatun kirjastovierailun tai oppitunnin mittaisen kirjavinkkauksen koululuokalle, keskustelitte lasten kanssa millaisia pelejä kirjaston tietokoneilla voi pelata ja miksi tai vinkkasitte spontaanisti hyllyjen välissä aineistoa lapsille… Se on mediakasvatusta! Kannustan teitä myös rohkeasti kokeilemaan uutta, mutta sanomaan myös ”ei”. Kirjastopalveluilta vähennetään resursseja koko ajan ja sen täytyy näkyä palvelutarjonnassa.”