Jesse Lindström

Hankeraportti: Tiina Rossi ja Ari Sareslahti, Imatran kaupunginkirjasto.
Kuvat: Jesse Lindström, Hanna Pitkänen

Hankkeen tavoitteet

Tavoitteena on saada tavoitettua pienten lasten perheitä, myös niitä jotka eivät käytä kirjaston palveluita. Tarkoitus olisi lisätä heidän tietouttaan lukutaidon tärkeydestä, lastenkirjallisuuden monipuolisuudesta ja erityisesti kirjallisuuden kautta löytyvästä avusta vaikeisiin tilanteisiin lasten elämässä. Apuna käytetään lasten kanssa päivittäin tekemisissä olevia lastentarhanopettajia, perhepäivähoitajia, päiväkotien ohjaajia sekä hoitajia ja mahdollisuuksien mukaan myös sosiaalihuollon ja neuvolan henkilökuntaa. He tavoittavat sellaisiakin lapsia ja perheitä, joiden arkeen kirjastopalvelut tai kirjojen lukeminen eivät välttämättä kuulu. Edellä mainitut ammattiryhmät ovat myös usein tietoisia, jos jokin perhe tai lapsi tarvitsevat ylimääräistä tukea elämäänsä. Kirjallisuus voi auttaa käsittelemään hankalia aiheita lapsen tasoisesti.

Mitä hankkeessa tehtiin?

Imatran kaupunginkirjaston lastenosaston vastaava kirjastonhoitaja Tiina Rossi toteutti hankkeen pääosin syys — marraskuussa 2023. Täksi ajaksi Tiinalle palkattiin sijainen hoitamaan hänen perustehtäviään. Vuoden 2024 aikana Tiina päivitti ja viimeisteli painettavan kirjaluettelon sekä erilaiset verkkosisällöt.

Hankkeen päätavoitteena oli tavoittaa varhaiskasvatuksen ohjaajien sekä alakoulun opettajien, lastenohjausta
opiskelevien, neuvolan ja sosiaalihuollon työntekijöiden kautta erilaisia perheitä, myös niitä jotka eivät ole tottuneet lukemaan lapsille tai käyttämään kirjastoa. Haastavia aiheita sisältävistä kuvakirjoista ja kuvatietokirjoista kerrottiin kirjavinkkauksissa.

Monille aikuisillekin vaikeiden asioiden sanoittaminen voi olla hankalaa ja pelottavaa, joten lastenkirjallisuudesta voi olla suurta apua lapsen tasoisen keskustelun aloittajana. Tarkoituksena ei ollut se, että lasten kanssa työskentelevät “painostavat” perheitä lukemisen pariin, vaan se, että he tulisivat itse tietoisiksi lastenkirjallisuuden monista aihepiireistä ja voisivat lempeästi vihjata kirjallisuuden parantavista mahdollisuuksista niitä tarvitseville perheille. Samalla he voivat ohjata perheitä kirjaston palveluiden piiriin. 

Käsitellyt aiheet olivat: 

• - moninaisuus (erilaisuus, vammaisuus, aistiherkkyydet)
• - monenlaiset perheet ja parisuhteet
• - raskaus ja synnytys
• - sukupuolen moninaisuus
• - perheongelmat (vankeus, perheväkivalta, alkoholismi, lapsen vakava sairastuminen, aikuisten mielenterveyshäiriöt, avioero)
• - kuolema
• - turvallisuuskasvatus ja hyväksikäyttö
• - sota ja pakolaisuus
• - ilmastoahdistus.

Hanke alkoi kirjallisuuteen tutustumisella. Mukaan valikoituivat vain sellaiset kuvakirjat ja kuvatietokirjat, jotka on julkaistu vuoden 2010 jälkeen tai joita ei ole mainittu Päivi Heikkilä-Halttusen kirjassa Minttu, Jason ja Peikonhäntä (julkaistu 2010). Hankkeessa laadittu kirjaluettelo ei siten korvaa Heikkilä-Halttusen luetteloa vaan päivittää sen kattamaan aineistoja aina vuoteen 2024 asti.

Kirjallisuuden läpikäyminen vei yllättävä paljon aikaa, vaikka Tiina oli perehtynyt tämän aiheisiin kuvakirjoihin jo
aikaisemmin. Kirjat oli ryhmiteltävä aihepiireittäin, mikä toi tarkistuslukukierroksen moniin jo aiemmin luettuihin
teoksiin. Jos työ olisi pitänyt aloittaa täysin alusta, ei kolme kuukautta olisi riittänyt näin kattavan
kirjallisuuskatsauksen kokoamiseen. Lisäksi oheismateriaalien eli painettavan kirjavihon, Heili-verkkokirjaston
linkkilistojen sekä Kirjasampoon tehtävien kirjahyllyjen valmisteluun kului aikaa. Oheismateriaalien valmistaminen oli kuitenkin tärkeä osa hanketta, sillä näin kuvakirjojen listaus saatiin myös muiden kirjastojen ja muiden lasten kanssa työskentelevien käytettäväksi.

Kirjavinkkilista

Kirjalistavihkoon tilattiin värikäs ja raskaita aiheita keventävä kuvitus imatralaiselta kuvittajalta Susanna Mattheiszeniltä. Hänelle annettiin kuvituksen aiheet ja vapaus toteuttaa kuvitus omalla iloisella tyylillään. Susannan onnistunutta kuvitusta käytettiin myös muissa hankkeen materiaaleissa.

Vuonna 2024 hanketta jatkettiin uusien ilmestyneiden kirjojen lisäämisellä kirjaston verkkosivuille ja kirjalistavihkoon. Vihkosta muokattiin myös painokelpoinen versio lähetettäväksi painotaloon. Lopullinen painettu versio kirjalistasta ilmestyi loppuvuonna 2024. Kaikkiaan painettua listaa tilattiin noin 500 kappaletta. Kirjalistaa on jaossa kaikissa Imatran kaupunginkirjaston toimispisteissä. Lisäksi sitä jaettiin myös muihin Heili-kirjastoihin, Imatran päiväkoteihin ja koulukeskuksiin, Seinäjoen Ertelle sekä Lahden AKE:n työntekijöille.

PDF-versiona lista on saatavilla Imatran kirjaston kotisivuilta. Samalta sivulta löytyvät myös aiheen mukaiset linkkilistat.

Lasten ja nuorten lukemista edistävien kirjastopalvelujen valtakunnallista erityistehtävää hoitava Seinäjoen
kaupunginkirjaston ERTE osallistuu hankkeen sähköisten materiaalien jakamiseen. Seinäjoen Erten kanssa oli sovittu yhteistyöstä jo hankkeen alkuvaiheessa. Heidän KirjaSammossa olevista kirjahyllyistään muokattiin ne, joiden aiheet olivat hankkeen kanssa yhteensopivia. Erte tiedottikin yhteistyöstä valtakunnallisesti loppuvuonna 2024 kuukausikirjeessään. Erte on antanut kaikille kirjastolaisille luvan muokata ja lisätä Kirjasampoon kirjahyllyjä heidän tunnuksillaan, joten tavoitteena on myös jatkossa yrittää huolehtia hyllyjen ajantasaisuudesta.

Kirjavinkkaukset

Hankkeen kaikki kirjavinkkaukset toteutettiin syksyn 2023 aikana. Varsinaisia ryhmäkohtaisia kirjavinkkauksia
toteutettiin kaikkiaan 10 kappaletta ja niihin osallistui 122 lasten kanssa työskentelevää henkilöä. Ryhmiltä pyydettiin, että he varaisivat vinkkaukseen aikaa 1,5 tuntia, jotta kirjoista ja kirjallisuuden mahdollisuuksista voisi puhua laajemminkin. Vinkkauksissa oli fyysisesti mukana 32–35 kirjaa, joista jokaisesta kerrottiin aihe ja hieman juonta, mikä oli hyvää tai huonoa ja mitä ajatuksia kirja herätti. Useista aiheista mainittiin myös muita kirjoja, jotka eivät olleet sillä kertaa mukana. Suuremmille ryhmille, esimerkiksi opiskelijoille, oli fyysisten kirjojen lisäksi tarjolla Prezi-esitys, jossa oli mahdollista esitellä laajemminkin kirjallisuutta. Näissä esityksessä oli mukana jopa 70 teosta kansikuvina.

Vinkkausten yhteydessä osallistujille jaettiin hankkeessa laadittuja kirjavihkosia, joista löytyi linkki Heili-verkkokirjaston eri aiheita käsitteleviin kirjalistoihin. Lisäksi tarjottiin esille laitettaviksi Lue lapselle ‑materiaaleja ja kerrottiin ohjaajille myös Monikielisen sekä (nyt jo palvelunsa lopettaneen) Venäjänkielisen kirjaston palveluista. Imatran kaupungin varhaiskasvatuksen henkilökunta, perhepäivähoitajat ja seurakunnan ohjaajat sekä monikulttuuriyhdistyksen henkilökunta tavoitettiin helposti ja he osallistuivat kiitettävästi vinkkauksiin. Osallistujamäärät vaihtelivat 3–10 välillä. Myös alueen kaksi lähihoitajaopiskelijoiden ryhmää saivat vinkkaukset, jolloin paikalla oli 14–28 kuulijaa. Neuvolan ja sosiaalihuollon henkilökuntaan ei saatu kosketusta muuten kuin sähköpostitse ja vierailemalla heidän työpaikoillaan jättämässä materiaalipaketteja. Ainoastaan yksi neljästä koulukeskuksesta sai vinkkauksen mahtumaan aikatauluihinsa, vaikka heihin otettiin yhteyttä hyvissä ajoin hankkeen alussa.

Vinkkauksesta tehtiin “pehmennetty” versio Imatralla järjestettyihin kolmeen Lastenmaa-tapahtumaan, joissa
tavoiteltiin suoraan vanhempia. Lastenmaa tapahtumia järjestettiin kolmessa eri Imatran kaupunginosassa. Vinkkaus oli enemmän esittelytyyppinen, johon aikuiset voivat pistäytyä ja kysyä kirjallisuudesta. Mukana oli runsaammin tunnetaitoihin liittyviä kirjoja, joita lapsetkin voivat selailla. Vakavammat aiheet yritettiin pitää lasten ulottumattomissa ja esitellä niitä vain aikuisille. Kaupunginosien välillä oli suurta eroavaisuutta siinä, miten kiinnostuneita vanhemmat olivat kirjallisuudesta. Mitään yleisöryntäystä ei tullut yhteenkään vinkkaustilaan, mutta monia mielenkiitoisia keskusteluhetkiä syntyi sekä pari täsmävinkkausta perheiden tilanteisiin. Tapahtumat eivät olleet ihanteellisia kirjavinkkauksille, koska sinne oli tultu lähinnä liikkumaan, mutta toisaalta se oli hyvä mahdollisuus tavoittaa kirjastossa käymättömiä perheitä.

Hankkeen vaikutuksia

Lasten kuvakirjallisuudessa käsiteltävät moninaiset aiheet olivat lasten kanssa työskenteleville ja alalle opiskeleville pääasiassa uusia. Hämmästystä herättivät monet rankatkin aiheet kuten lasten hyväksikäyttö, lähisuhdeväkivalta ja päihderiippuvuus. Vinkkauksista oltiin kiitollisia ja monet toivoivat niille jatkoa. Myös
oheismateriaalit eli kirjalistavihot sekä verkkolinkit nähtiin hyvänä tukena omalle työlle. Ohjaajienkin aika on usein vähissä, eikä uuden lastenkirjallisuuden perässä ole helppoa pysyä.

Hankkeen aikana tehty kartoitus haastavia aiheita käsittelevistä kuvakirjoista saatiin valtakunnalliseen tietoisuuteen tekemällä niistä ajan tasalla olevat verkkoaineistot. Näitä voivat käyttää työssään hyväksi paitsi kirjastotyöntekijät, myös kaikki muutkin lasten parissa työskentelevät. Myös kaikki Imatran kaupunginkirjaston kotisivuilla oleva hankkeessa valmisteltu materiaali on kaikkien käytettävissä netin kautta.

Jatkotoimenpiteet

Monet ryhmät toivoivat säännöllisiä vinkkauksia, joita pyritään järjestämään resurssien puitteissa.
Oheismateriaaleihin kuuluvaa kirjavihkoa laajempaa linkkilistaa Imatran kaupunginkirjaston verkkosivuilla
ylläpidetään aktiivisesti uusia aiheisiin sopivia kuvakirjoja lisäten. Myös kirjalistavihkoa uudistetaan ja pidetään
esillä ainakin Imatran kaupunginkirjaston toimipisteissä. Sen pdf-versiota myös päivitetään verkkosivuille. Imatran pääkirjastossa on perustettu omat kirjakaapit kuvakirjoille, joissa käsitellään hankkeessakin esillä olleita aiheita, joten asiakkaiden on helppo löytää tätä aineistoa kuvakirjojen joukosta.

Seinäjoen ERTE:n sivustoa seurataan ja tehdään tarvittaessa täydennyksiä kirjaluetteloon.

Jatkotoimenpiteenä on tarkoitus vielä miettiä keinoja, joilla laadittu kirjaluettelo saadaan vielä paremmin lasten
kanssa työskentelevien henkilöiden käyttöön eri puolella Suomea (esim. nettijutut Imatran kaupungin sivuille ja
kirjastojen valtakunnallisiin nettikanaviin).