Hanna Pitkänen

Keväällä 2025 Lahden AKE kokosi yhteen kirjastoalan ammattilaisia pohtimaan, kuinka osallisuustyötä voi kehittää niin, että se tavoittaa myös heikoimmassa asemassa olevat ryhmät. Kirjastolain mukaan kirjastojen tehtävänä on edistää väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin. Tukemalla vähemmistöjen osallistumista tapahtumiin, kehittämiseen tai vaikkapa vapaaehtoistyöhön kirjastoissa voidaan tarjota vahvistavia nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemuksia. 

Yhteisessä työpajapäivässä keskityimme erityisesti vähemmän osallistuvien ryhmien äänen vahvistamiseen. Kokosimme tähän artikkeliin työpajassa käytyjen keskusteluiden antia, jotta oivalluksista ja ideoista olisi apua kirjastojen osallisuustyön kehittämiseen.

Tämä on jatkoa Lahden AKEn keväällä 2025 järjestämälle kirjastojen osallisuustyötä käsittelevälle koulutuskokonaisuudelle. Tavoitteena on ollut määritellä osallisuustyön rajoja, lisätä yhteistyötä kumppanuuksien kautta sekä parantaa yhteisen toiminnan vaikuttavuutta. 

• - 4.2.2025 järjestetyn Osallisuustyötä kirjastossa ‑webinaarin tallenne Youtubessa.
• - Kannattaa tutustua myös aiemmin julkaistuun blogiartikkeliin: Mihin demokratiatyössä tulisi keskittyä? Visio kirjastojen osallisuustyöhön. 

Miten voimme poistaa osallistumisen esteitä vammaisilta sekä eri kieli- ja kulttuurivähemmistöiltä?

Osallistumisen esteiden poistaminen on tärkeä askel kohti yhdenvertaista yhteiskuntaa. Koulutuspäivässä kokosimme yhteen muutamia konkreettisia keinoja, joilla voimme tukea vammaisia sekä eri kieli- ja kulttuurivähemmistöjä:

Kohtaaminen ja psykologinen turvallisuus

Luottamuksen rakentaminen alkaa aidosta kohtaamisesta. Kaikki ihmiset kohdataan yksilöinä, jotta jokainen voi tuntea olevansa tervetullut kirjastoon omana itsenään. Yhdenvertaisuuslain mukaisesti kirjaston tehtävänä on edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään.

Kulttuurisensitiivisessä kohtaamisessa huomioidaan kirjaston käyttäjän tausta ja kieli. Erilaiset tavat kommunikoida, liikkua tai käyttää palveluita ovat arkea kirjastoissa ja osa kirjastojen henkilökunnan ammattitaitoa.

Minäpystyvyyden vahvistaminen näkyy pienissä teoissa. Kun asiakkaita autetaan uuden laitteen tai palvelun kanssa kiireettömästi ja kannustavasti, syntyy tunne: “minä pystyn tähän”. Kannustavaa asennetta, tukea ja neuvoja tarvitsevat myös kirjastojen työntekijät sekä toisiltaan että omalta organisaatioltaan. Henkilökunnan varmuus ja osaaminen heijastuvat suoraan kohtaamisiin asiakkaiden kanssa. Työntekijän usko omiin kykyihin välittää myös kirjaston käyttäjille viestin siitä, että kirjastossa selviää, vaikkei kaikki olisikaan heti tuttua.

Turvallisen asioinnin tunnetta on mahdollista edistää vähentämällä asiointistressiä. Sitä voi lievittää tarjoamalla selkeää ja henkilökohtaista opastusta rauhallisessa ilmapiirissä. Esimerkiksi selkokielinen viestintä, selkeä palvelupolku ja mahdollisuus kysyä ilman kiirettä ovat konkreettisia keinoja tehdä asioinnista sujuvaa. Positiiviset kokemukset kertaantuvat. Kun kirjastokäynti sujuu hyvin kerran, on todennäköisempää, että asiakas palaa uudelleen.

Tilat ja esteettömyys

Pyörätuolilla, rollaattorilla tai lastenvaunujen kanssa liikkuvat tarvitsevat luiskien ja hissien lisäksi kynnyksettömyyttä ja riittävän leveitä kulkuväyliä. Induktiosilmukat ja hyvä äänentoisto tukevat kuulovammaisia. Kirkas valaistus auttaa näkövammaisia, kun taas aistiyliherkkä voi tarvita himmeämmin valaistuja paikkoja. Tärkeää on, että henkilökunta tuntee erilaiset apuvälineet ja osaa käyttää niitä. Invalidiliitto on tehnyt tarkistuslistan esteettömistä tapahtumista. Sen löydät tästä linkistä.

Kielitaidon tuki

Kielitaidon tukeminen on tärkeää, jotta mahdollisimman moni voi käyttää palveluja sujuvasti ja tuntea olonsa tervetulleeksi. Selkokieli, kielenkääntösovellukset ja tulkkaus helpottavat ymmärtämistä. Kuvalliset ohjeet auttavat myös lukutaidottomia. Sopivia kuvia löytyy tämän linkin takaa Papunetistä.

Hyvänä käytäntönä koettiin esimerkiksi Tampereen Kirjastolähettiläät, jotka auttavat asiakkaita tutustumaan kirjaston palveluihin omalla kielellään. Kirjastolähettiläät ovat paikalla etukäteen ilmoitettuina ajankohtina. Tästä linkistä lisätietoja Kirjastolähettiläistä.

Ajankohdalla on vaikutusta

Osallistumismahdollisuuksiin vaikuttaa aina myös ihmisen elämäntilanne. Esimerkiksi lapsiperheiden osallistumista helpottaa vaikkapa lastenhoidon järjestäminen tapahtuman ajaksi. Ikäihmisten osallistumista voi helpottaa järjestämällä tapahtumia päiväsaikaan ja huomioimalla erilaiset kuljetusmahdollisuudet.

Hyviä käytäntöjä ja ideoita kieli- ja kulttuurivähemmistöjen tavoittamiseen ja kutsumiseen

Vähemmistöjen tavoittaminen ja toimintaan mukaan kutsuminen vaatii luovuutta ja yhteistyötä. Pelkkä tiedottaminen ei välttämättä riitä, jos haluamme aidosti tavoittaa toivotun kohderyhmän. Henkilökohtaiset kutsut toimivat aina, mutta niiden lisäksi tarvitaan muitakin keinoja.

Opettajat ja ohjaajat ovat tehokkaita viestinviejiä, kun halutaan tavoittaa maahanmuuttajataustaisia asiakkaita. He voivat välittää kutsuja kirjaston tapahtumiin suoraan oppijoilleen, mikä madaltaa osallistumiskynnystä. Wilma on hyvä viestikanava koululaisille. Eräässä koulussa opettajat olivat välittäneet kutsuja vieraskielisten oppilaiden lokeroihin, mikä osoittautui toimivaksi. Myös aktiiviset yhteisötoimijat ja puskaradio ovat osoittautuneet toimiviksi. Kun joku tuo ystävänsä mukanaan, syntyy luonteva ja luottamuksellinen polku kirjaston palveluihin.

Some-ryhmät on koettu tehokkaina kanavina tapahtumien näkyväksi tekemisessä. Lahdessa on käytetty esimerkiksi Tapahtumia Lahdessa tai Events in Lahti ‑ryhmiä. Monikielisyys ja selkokieli viestinnässä ovat keskeisiä: esimerkiksi “Kirjasto tutuksi” ‑opastuksia on järjestetty eri kielillä. Monikieliset satutunnit ovat houkutelleet mukaan perheitä, jotka eivät muuten ehkä osallistuisi. Kulttuurinen moninaisuus näkyy myös tapahtumien sisällöissä – esimerkiksi ruoan kautta on helppo rakentaa yhteyttä ja osallisuutta.

Tärkeä väylä uusien ryhmien tavoittamiseen on ollut myös yhteistyö eri yhdistysten ja kaupungin monikulttuuristen neuvottelukuntien kanssa. Kun toiminta suunnitellaan yhdessä, se tuntuu merkitykselliseltä ja saavutettavalta. Tällainen yhteiskehittäminen on ollut erityisen toimivaa esimerkiksi romanien, ukrainalaisten ja somaliyhteisöjen kanssa.

Yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa kirjastot voivat edistää yhdenvertaisuutta, aktiivista kansalaisuutta, elinikäistä oppimista ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin. Tässä tarvitaan monenlaista osaamista esteettömistä ja turvallisista tiloista aina henkilökohtaiseen kohtaamiseen, kehittämis- ja osallisuusosaamiseen sekä kulttuurisensitiivisyyteen.

Lari Karreinen

Kirjoittaja toimii Osana yhteistä ratkaisua Oy:ssä, joka on kehittänyt, kouluttanut ja toteuttanut osallisuusprosesseja kirjastoissa niin asukkaiden kuin kirjastojen henkilökunnan kanssa eri puolilla Suomea.

Blogiteksti on kirjoitettu yhteistyössä Lahden kaupunginkirjaston alueellisen kehittämistehtävän koordinaattoreiden kanssa.