Alkuperäinen blogiteksti julkaistu 22.1.2021.

Teksti: kirjastopalvelukoordinaattori Hanna Pitkänen, Lahden kaupunginkirjasto

Linkki raporttiin: Kirjastot matkalla hiilineutraaliin jakamistalouteen ‑raportti.

Tammikuun aikana on odotettavissa tuloksia valtakunnallisesta kirjastojen hiilijalanjäljen laskennasta. Pilottikirjastoina on toiminut 13 erikokoista kirjastoa ympäri Suomen. Laskentaa tehdään osana Helsingin kaupunginkirjaston Kirjastojen ympäristötietoisuus 2020-luvulle ‑hanketta, ja sen toteuttaa Positive Impact.

Lahden kaupunginkirjasto on mukana hankkeen yhteistyökumppanina, joten sitä kautta sain tiedon mahdollisuudesta ja välitin tietoa kehittämisalueen kirjastoihin. Ilahduttavaa oli, kuinka hyvin pilotointi otettiin vastaan. Lahden AKE-alueelta osallistuttiin erityisen aktiivisesti. Mukana olevista kirjastoista viisi oli alueeltamme: Forssan, Hartolan, Iitin, Lahden ja Sysmän kirjastot.

Tähän postaukseen on koottu kokemuksia laskennan tiedonkeruuseen osallistuneilta kirjastoilta.

Lisätietoa hiilijalanjälkilaskennasta ja hankkeesta Vihreä kirjasto ‑sivulla.

Kokemuksia pilotoinnista

Loka-marraskuussa kirjastot keräsivät tarvittavia tietoja laskentaa varten. Tietoja on kerätty kolmesta osa-alueesta: tilat, logistiikka ja hankinnat. Tietoja kerättiin vuodelta 2019, koska se oli viimeisin vuosi, jolta oli valmistunut kirjanpito ja tilastointi. Se oli myös normaali vuosi verrattuna 2020 koronavuoteen.

Iitin kunnankirjasto

kirjastovirkailija Tuula Heino

”Kun Hanna Pitkäseltä tuli sähköpostia tästä hiilipilottiin osallistumisesta, laitoin saman tien vastauksen, että olemme kiinnostuneita. Hiilijalanjäljen seuraaminen tuntui mielenkiintoiselta, halusin tietää, mikä meidän kirjastomme hiilijalanjälki on.

Alku kauhistutti, mutta tehtävä ei kuitenkaan ollut mahdoton.  Tiedon kerääminen onnistui tosi hyvin. Sain tarvittavat tiedot kiinteistömestarilta ja kirjanpitäjältä melkein samana päivänä kuin laitoin kyselyn. Itse kirjastolla punnitsimme roskat siivoojan avustuksella ja toin oman henkilövaa’an, kun kirjastolla ei ollut sopivaa vaakaa.

Tämän hiilipilotti ‑kyselyn aikana aloitimme kirjastolla kerätä muoviroskia ja biojätettä, siivoojan avustuksella, koska keräysastiat ovat jossain kauempana. Pelloplastilta tilasimme ekakerta biokirjamuovia, saas nähdä minkälaista se on.

Tämä oli myös ensimmäisiä teams-palaveri tehtävineen ja ryhmineen, että sekin tässä samalla tuli opiskeltua.”

Lahden kaupunginkirjasto

kirjastopalvelukoordinaattori Hanna Pitkänen

Kun kuulin pilotointimahdollisuudesta, ajattelin heti, että tämä sopii todella hyvin Lahden kaupunginkirjastolle, sillä kuluva vuosi on Lahdessa ympäristöpääkaupunkivuosi. Kirjastotasolla joitain tietoja on kerätty aiemmin, pienemmässä mittakaavassa. Tulosten vertailu ja skaalaaminen isompaan mittakaavaan kiinnosti.

Isommassa organisaatiossa oli haasteellisempaa löytää henkilö, joka osaisi vastata kysymykseen, joten tiedonkeruussa tehtiin yhteistyötä monen osaston ja toimialankin kesken. Haastavaa oli myös se, että osa tiedoista oli mahdollista saada vain pääkirjaston osalta, kun taas osa tiedoista oli koko kirjastoa koskevia, josta ei saanut erotettua pääkirjaston osuutta. Pohdittiin myös sitä, sisällytetäänkö alueellinen kehittämistoiminta lukuihin, mutta lopulta ne luvut ilmoitettiin erikseen.

Tiedonkeruuta helpotti, että Lahdessa on käytössä Green Office ‑järjestelmä, joten tiloihin liittyvät tiedot, kuten jätteiden, vedenkulutuksen ja energiankulutuksen tiedot saadaan Tilakeskukselta pääkirjaston osalta vuosittain joka tapauksessa.

Logistiikan osalta tietoja selvitettiin Postilta, joka hoitaa kirjastojen välisiä aineistokuljetuksia, kotipalvelua ja muita postituksia. Posti pyrkii kompensoimaan päästönsä, mikä on mukava tietää. Kirjastoautojen osalta oli mahdollista selvittää polttoaineen kulutus laskuista. Henkilöstö sai vastattavakseen kyselyn päivittäisestä työmatkoista, ja virkamatkoista oli mahdollista saada tietoa matkalaskujärjestelmästä. Odotetusti AKE-tiimillä oli matkoja enemmän kuin koko muulla kirjastolla yhteensä.

Hankinnoissa iso osuus on aineistohankinnassa. Näistä kerätään onneksi vuosittain tilastoja, joten hankintamäärät on mahdollista tarkistaa vuositilastoista. Kirjastolla käytössä olevista laitteista kerättiin myös tietoa. Muiden hankintojen jäljittäminen olikin sitten vaikeampaa. Kaikista kategorioista ei ollut mahdollista saada tarkkaa kulutukseen liittyvää tietoa, joten monessa kohdassa operoitiin kirjanpidon luvuilla.

Iso kiitos kaikille, tiedonkeruuseen osallistuneille, jotka paneutuivat asiaan! Tiedonkeruu oli sen verran laaja, että sitä tuskin tällaisenaan toistetaan, mutta matkan varrella saatiin ideoita siitä, miten tiedonkeruuta voisi hyödyntää Green Office ‑raportoinnissa.

Tuloksia käsitellään etäkahveilla 12.2.

Tällä hetkellä elämme vielä jännityksessä, sillä emme ole vielä saaneet loppuraporttia laskennasta. Sen pitäisi tulla lähiaikoina. On kiinnostavaa nähdä yksittäisen kirjaston tasolta, miltä hiilijalanjälki koostuu. Toisaalta on vaikuttavaa, että pilottikirjastojen tietojen perustella pyritään hahmottelemaan kirjastojen ympäristövaikutuksia valtakunnallisella tasolla.

Tulosten pariin palataan etäkahveilla, jotka järjestetään 12.2. klo 9–10. Helsingin kaupunginkirjaston hankekoordinaattori Leila Sonkkanen alustaa aiheesta, jonka jälkeen kuullaan Lahden AKE-alueen pilottikirjastojen kokemuksista ja keskustellaan kirjastojen ympäristövaikutuksista.