Kaikkien kirjasto? Turvallisempi, syrjinnästä ja kiusaamisesta vapaa tila jokaiselle
Teksti: kirjastopalvelukoordinaattori Hanna Pitkänen, Lahden kaupunginkirjasto
Turvallisen tilan teemaa on käsitelty kahdella Lahden AKEn Kaikkien kirjasto ‑etäkahveilla 9.2. otsikolla ”kuinka tunnistaa kiusaaminen ja puuttua siihen?” (kouluttajana MLL:n nuorisotyön kouluttaja Anni Sirkka) ja 13.4. otsikolla ”Turvallisempi tila — miksi ja miten alkuun?”, Riikka Rajalan (Suomen kirjastoseura) opinnäytetyön tulosten pohjalta.
Ajankohtainen aihe, monia käsitteitä
Aihe on hyvin ajankohtainen, ja erilaiset tahot miettivät omia tilojaan ja niiden psykologista, fyysistä ja sosiaalista turvallisuutta eri ryhmille.
- K‑marketit julistautuivat kiusaamisvapaiksi vyöhykkeiksi koulujen alkaessa syksyllä 2021, ja kampanja on jatkunut mm. tubettajien kanssa.
- Moni kirjasto on ottanut tai ottamassa käyttöön syrjinnästä vapaa alue -merkin.
- Helsingin keskustakirjasto Oodi on laatinut turvallisemman tilan periaatteet.
Termistö on osittain päällekkäistä, ja osittain on erilaisia painotuksia. Huhtikuun etäkahveilla kysyttiinkin:
”Miten turvallisempi tila ja syrjinnästä vapaa alue ‑merkki liittyvät toisiinsa? Vai liittyvätkö? Onko niitä hyvä ja järkevä työstää yhtä aikaa kirjastossa, jossa ei ole vielä kumpaakaan tietoisesti käytössä?”
Kysymys etäkahvien osallistujalta 13.4.2022
Riikka Rajala tiivisti isoimmaksi eroksi sen, että turvallisemman tilan periaatteet työstetään aina yhdessä ja ne voivat olla erilaisia, tila- tai tapahtumakohtaisia, kun taas Syrjinnästä vapaa alue on valmis kampanja eri organisaatioiden hyödynnettäväksi. Yhdessä laadittuja turvallisemman tilan sääntöjä voi olla helpompi sitoutua noudattamaan. Niitä myös päivitetään. Myös asiakkaat voivat helpommin puuttua sääntöjen rikkomiseen, kun säännöt ovat yhteisesti sovitut ja kaikkien tiedossa. (Mitä turvallisempi tila tarkoittaa? Lisätietoa artikkelin lopussa.)
Kouluttaja Anni Sirkan kanssa keskustelimme termistön vaikeudesta: esimerkiksi lapsia ajatellen ”syrjintä” käsitteenä ei ole välttämättä tuttu, mutta kiusaamisesta puhutaan kouluissa, joten kiusaamisvapaa vyöhyke on helpompi käsite. (Mitä kiusaaminen on? Lisätietoa tämän artikkelin lopun termistössä.)
Yhteisiä pelisääntöjä ja toimintamalleja työstämään
Pelkkä Syrjinnästä vapaa alue ‑kyltin ilmestyminen kirjaston seinälle ei vielä tuo ratkaisua, vaan on hyvä pohjustaa asiaa keskustelemalla, luoda yhteiset toimintamallit ja tiedottaa kampanjaan sitoutumisesta eri tahoille. Asiakkaiden näkökulmien aito kuuleminen on olennaista turvallisemman tilan periaatteiden suunnittelussa.
Organisaatiossa on hyvä olla nimettynä yhteystiedot tai yhteyshenkilö, jolle voi ilmoittaa, jos kokee olonsa turvattomaksi.
Isoimmaksi haasteeksi kiusaamiseen kuin muuhunkin asiattomaan käytökseen puuttumisessa nousi se, ettei kaikissa kirjastoissa ole yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. Mistä asioista tulee huomauttaa? Miten monta kertaa annetaan varoituksia? Missä tilanteessa asiakkaan voidaan katsoa “toistuvasti ja olennaisesti aiheuttaneen häiriötä kirjaston toiminnalle tai vaarantaneen sen turvallisuutta”, jolloin käyttökielto olisi mahdollinen (kirjastolaki 15 §).
”Helpottaisi puuttumista, jos yhteiset säännöt olisivat tilassa kaikkien nähtävillä.”
Etäkahvien osallistuja 9.2.2022
Tilanteissa koetaan epävarmuutta, sillä asiatonta käytöstä joudutaan punnitsemaan vasten jokaisen asiakkaan oikeutta asioida kirjastossa.
Lasten ja nuorten kohderyhmää ajatellen hyvä yhteenveto kirjastohenkilökunnalle (tai kenelle vaan aikuiselle) on Välittävän aikuisen muistilista. Hyvä perussääntö on:
”kun huomaat kiusaamiselta näyttävän tilanteen, älä ohita sitä”.
MLL:n välittävän aikuisen muistilistan kohta 1.
Helmikuun etäkahveilla pohdittiin myös, voisivatko kirjastot K‑marketien tavoin lanseerata valtakunnallisen kampanjan ja julistautua esimerkiksi kiusaamisvapaaksi vyöhykkeiksi (tai mikä olisi sopiva termi)? Kampanjan avulla viestittäisiin tilassa ja avattaisiin kiusaamisvapaan tilan merkitystä.
Lisäkoulutusta aiheesta
Etäkahveilla todettiin, että kaikissa kirjastoissa kannattaa jatkaa keskustelua vähintäänkin sisäisesti, pelisäännöistä sopien, tai ulkopuolisen kouluttajan tai fasilitaattorin tuella. Koulutuksessa voitaisiin käsitellä esim. sitä mitä turvallisempi tila on ja mitä se kenellekin tarkoittaa. Miten uhkaavassa tilanteessa voitaisiin toimia? Millaista tukea toivotaan työkaverilta?
Päihteitä käyttävän tai mielenterveysongelmaisen henkilön kohtaamiset tuntuvat erityisen haasteelliselta. Näitä tilanteita käsitellään kesäkuisessa koulutuksessa.
Yksi esiin noussut teema on antirasismi ja syrjintätilanteisiin puuttuminen. Näihin Riikka vinkkasi Ruskeiden Tyttöjen vetämät työpajat. Etäkahveilla kehuttiin myös Eläviä kirjoja, joiden kautta pääsee kuulemaan toisen henkilön näkökulmasta. Omasta näkökulmasta tuleva puhe saattaa avata asioita myös niille, jotka eivät kohtaa rasismia tai muita syrjinnän muotoja omassa elämässään.
Aluehallintovirastolle on välitetty koulutustoive kirjastolakiin perustuvan käyttökiellon soveltamisesta.
Asiakkaiden ja henkilöstön kuulemiseen kaivattiin fasilitointitaitoja. Etäkahveilla huomautettiin, että viime aikoina Erätauko-menetelmä on kerännyt kritiikkiä, nimenomaan turvallisemman tilan periaatteiden näkökulmasta, joten käyttötilanne kannattaa huomioida dialogimenetelmän tai työskentelytavan valinnassa.
Ota yhteyttä!
Millaisen koulutuksen sinä kokisit hyödylliseksi? Ota yhteyttä AKE-koordinaattoreihin tai jätä palautetta lomakkeella!
Termistöä
Turvallisempi tila (Riikka Rajala, Suomen kirjastoseura)
- Turvallisempi tila on kannustava, uhkaamaton ympäristö, jossa kaikki osallistujat voivat tuntea olonsa mukavaksi, ilmaista itseään ja jakaa kokemuksia pelkäämättä syrjintää tai kostoa.
- Sanaa turvallisempi käytetään sanan turvallinen asemesta koska turvallisuus on suhteellista ja kaikki eivät tunne turvallisuutta samoissa olosuhteissa.
- Turvallisempi tila tehdään ja sanoitetaan yhdessä eikä se ole pysyvä säännöstö, vaan periaatteet, joita myös päivitetään
- Kolme turvallisemman tilan osaa (erityisesti pedagoginen turvallisempi tila):
- Fyysinen: tilat, ympäristö, esteettömyys
- Psyykkinen: mahdollisuus ja ilmaista ja tunnistaa eri tunteita, tunnetaidot
- Sosiaalinen; mahdollisuus olla osa vertaisryhmää ja siihen liittyvä osallisuus
Hyvä infopaketti aiheesta
Mitä kiusaaminen on? (Anni Sirkka, MLL)
- Kiusaamisen yksiselitteinen määrittely on haastavaa: toistuvaa, tarkoituksellista ja valtaepätasapainoon perustuvaa
- Kuitenkin esimerkiksi netissä kerran lähetetty viesti voi levitä laajalle ja jäädä elämään, eikä sitä saa enää koskaan pois
- Tönimistä, haukkumista, varastamista, ilmeilyä, ilkeää viestittelyä, valheellisen tiedon levittämistä
- Kiusaamisessa voi täyttyä myös rikoksen tunnusmerkit
- Kiusaaminen usein alkaa siitä, että joku leimataan erilaiseksi. Tehdään eroa ”meidän ja niiden” tai ”minun ja sen” välille, pidetään hauskaa jonkin toisen kustannuksella
- Kiusaaminen aiheuttaa usein uhrille mielenterveydellisiä vaikeuksia ja huonoa minäkuvaa
- Kiusaamisella on vahingollisia seurauksia myös kiusaajille ja sivustaseuraajille
- Kiusaamiseen puuttuminen auttaa myös kiusaajaa, jolloin hänelle tarjotaan mahdollisuus oppia rakentavia tapoja elämässä toimiseen