Kuva: Sanna Vääriskoski-Kaukanen
Lahden kaupunginkirjasto

Julia Lysenko muutti Siperiasta Suomeen vuoden 2019 lopussa. Hän opiskeli kielikursseilla ja hakeutui sen jälkeen Omniaan merkonomiksi, jossa hän sai kirjastoalan koulutuksen. Huhtikuussa 2023 Julia aloitti työskentelyn Nurmijärven Pääkirjastossa. Nykyään hän työskentelee mediaohjaajana Lahden kaupunginkirjastossa, jossa hän muun muassa pitää digiopastuksia venäjänkielisille asiakkaille. Hän myös auttaa kollegoita tilanteissa, joissa tarvitaan käännösapua venäjäksi.

Julia on vaikuttunut suomalaisista kirjastoista monin tavoin: Siitä, miten ne tukevat avoimuuden ja tasa-arvon periaatteita kaikille, sekä siitä, että kirjastot ovat todella tärkeä osa kaupunkitilaa. Häntä inspiroi eniten asiakaspalvelu kirjastossa.

Nurmijärven kirjastossa Julia piti konsultaatioita ja auttoi myös Ukrainasta ja Venäjältä Nurmijärvelle ja Klaukkalaan muuttaneita henkilöitä kirjaston palveluiden kanssa. Hän opasti, miten varaukset toimivat, auttoi löytämään tietoa ja hoiti Venäjänkielisen kirjaston asiakkuuksia. Hän esimerkiksi opasti, miten käyttää omaa tiliä Venäjänkielisen kirjaston verkkosivuilla sekä näytti, miten tilata kirjoja ja seurata asioita omalla tilillä. Julia myös tulkkasi kirjaston esittelyitä venäjäksi kouluryhmille ja järjesti satutunteja kahdella kielellä, suomeksi ja ukrainaksi.

Tähän saakka Venäjänkielinen kirjasto on toimittanut kirjoja ympäri Suomea venäjäksi ja ukrainaksi. Juliaa huolestuttaa, koska tänä vuonna Venäjänkielinen kirjasto lopettaa toimintansa ja aineiston toimittamisen tulevaisuus on epävarma. ‑Koska monet kirjaston asiakkaista ovat muuttaneet Suomeen suhteellisen äskettäin, heille on tärkeää saada apua nopeasti ja ymmärrettävällä kielellä, Julia sanoo. 

Monilla lapsilla on opiskelu samanaikaisesti ukrainalaisessa koulussa etänä, joten heillä pitäisi olla pääsy ukrainankielisiin kirjoihin koulun opetussuunnitelmasta. Vaikka selain saattaa kääntää tekstejä automaattisesti, usein ihmiset tarvitsivat silti myös apua ymmärtääkseen suomalaisia termejä esimerkiksi erilaisissa sähköisissä palveluissa.

Julia on ymmärtänyt, että ihmisille on todella tärkeitä aivan yksinkertaiset ja arkiset asiat, kuten esimerkiksi, miten sana “klemmari” sanotaan suomeksi. Lahden kirjastossa on venäjänkielinen näppäimistö tietokoneelle, mitä Nurmijärven kirjastossa ei ollut. Kaikki eivät osaa kirjoittaa sokkona, joten joskus piti kirjoittaa tekstiä asiakkaiden puolesta.

Julia huomasi myös, että kun ihmiset saapuvat Suomeen, monikaan ei tiedä, että kirjastot ovat avoimia ja vapaasti käytettävissä. Jotkut tarvitsevat rauhallista ja hiljaista tilaa lukeakseen kirjoja tai opiskellakseen, mutta eivät tiedä, että tätä varten voi tulla kirjastoon — tai että kirjastoon saa tulla myös omien kirjojen kanssa. Siksi Julia ajattelee, että tiedottaminen on tärkeää. Ei riitä, että kerrotaan vain siitä, miten kirjaston palvelut toimivat. Pitäisi kertoa myös asioista, jotka vaikuttavat itsestäänselvyyksiltä suomalaisille. Vastikään maahan muuttaneille olisi hyvä kertoa kirjaston idea mahdollisimman selkeästi.

Juliaa kiinnostaa, miten venäjänkielisiä asiakkaita voisi houkutella kirjastoon. Hän uskoo, että sosiaalinen media voisi olla tärkeässä roolissa. Ihmiset, jotka vasta aloittavat kielen opiskelun tai ovat juuri muuttaneet Suomeen, eivät todennäköisesti kuitenkaan seuraa kirjastoja sosiaalisessa mediassa suomen kielellä. Julian mielestä olisi hyvä, että luotaisiin valtakunnallinen sosiaalisen median verkosto, jossa kerrottaisiin kirjastoista ja niiden palveluista.

Mielenkiintoisia sisältöjä saisi erilaisista tapahtumista eri kirjastoissa. Lisäksi voitaisiin vinkata aineistoja, autettaisiin suomen kielen kanssa, kerrottaisiin tapahtumista ja tilaisuuksista — eikä ainoastaan Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa, vaan kautta Suomen. Tällä hetkellä on olemassa Venäjänkielisen kirjaston venäjänkielinen Facebook-ryhmä, mutta siellä kerrotaan tapahtumista vain Helmet-kirjastoissa. Yhteinen venäjänkielinen tiedotusalusta puuttuu ja sitä tarvittaisiin kipeästi, sillä venäjänkielisiä käyttäjiä on paljon eri maista. Tietenkin useimmat puhuvat myös erinomaisesti englantia, mutta englanniksikin on tarjolla vain vähän tietoa venäjänkielisille suunnatuista tapahtumista. Pääasiassa kaikki keskittyy pääkaupunkiseudulle.

Julia ymmärtää, että kirjastot tarvitsevat palveluja useilla eri kielillä, ei vain venäjäksi. Pääsy omalla tai ymmärtämällään kielellä kirjallisuuteen tai palveluihin on kuitenkin aina erittäin tärkeää, samoin kielen ja kulttuurin säilyttäminen. Siksi olisi hienoa, että kirjaston sosiaaliset mediat tuottaisivat enemmän sisältöjä eri kielillä.

Julia kertoo kokemustensa perusteella, että kirjastot voivat merkittävästi auttaa ihmisiä integroitumaan yhteiskuntaan niiden ystävällisyyden ja saavutettavuuden ansiosta. Siksi on tärkeää houkutella ulkomaalaisia kirjastoihin. Jos kirjastoissa myös työskentelisi enemmän erikielisiä työntekijöitä, se voisi auttaa ihmisiä muista maista tuntemaan itsensä vähemmän ulkopuolisiksi.

Venäjänkielisen kirjaston lisäksi on olemassa Monikielinen kirjasto, joka sijaitsee Pasilan kirjastossa Helsingissä. Julian mielestä siitä puuttuu tietoa ja mainontaa. Jos olisi mahdollista tehdä enemmän monikielistä tiedotusta suomen, ruotsin ja englannin lisäksi, se varmasti parantaisi Monikielisen kirjaston asiakaspalvelua huomattavasti.

Julia on tehnyt useita videoita kirjastojen palveluista venäjäksi. Hän on tehnyt julkaisuja esimerkiksi siitä, että kirjastosta voi lainata urheiluvälineitä tai porakoneen. Hän on saanut palautetta, että monet asiakkaat eivät ole tienneet lainattavista välineistä. Kirjastoilla on kyllä yleensä verkkosivut suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, mutta ne eivät välttämättä tavoita kohderyhmää. Ihmiset saavat Julian mielestä paljon enemmän tietoa sosiaalisesta mediasta, ja tätä tarjontaa ei ole vielä kehitetty ulkomaalaisilla kielillä Suomen kirjastoissa.

Nyt, kun tekoälyt ovat kehittyneet, sisällön tuottaminen eri kielillä on tullut paljon helpommaksi. ChatGPT suoriutuu hyvin käännöksistä. Toki natiivipuhujan tekemä käännösten tarkistus ja pienten virheiden korjaus on suositeltavaa, mutta kokonaisuudessaan tekoäly on toimiva työkalu. Nykyään tekoälyn avulla voidaan myös kääntää ja äänittää videoita monille kielille. ‑Esimerkiksi sosiaalisiin medioihin, kuten TikTokiin, Instagramiin ja Facebookiin voi tehdä videon, ja sen jälkeen äänittää sen eri kielille tekoälyn avulla, kertoo Julia.

Tekoäly on Julian mielestä yksi hyödyllisimmistä työkaluista kirjastossa työskennellessä erikielisten asiakkaiden kanssa. Tekoälyn avulla voidaan lisäksi auttaa ratkaisemaan erilaisia tehtäviä digiopastuksessa. Ja mikä tärkeintä, se on myös hyvä tapa kielen oppimiseen! Tekoäly voi tarjota paitsi käännöksen myös selityksen. Julian mielestä olisi hienoa järjestää useammin digitaitopiirejä ja keskusteluja tekoälystä — sekä kirjastolaisille että asiakkaille. Yhdessä voitaisiin keskustella ja jakaa kokemuksia siitä, miten luovaa tekoälyä voidaan käyttää työssä ja arjessa.

Tämä artikkeli on Julia Lysenkon ja ChatGPT:n kirjoittama, Noora Oluikpen tarkistama ja stilisoima.
Seuraa Juliaa somessa: @mad.yulya