Teksti: Aija Laine, Helsingin kaupunginkirjasto, VAKE
Teksti on julkaistu alun perin Kirjastotyössä-uutiskirjeessä 3/ 2022.

Haastattelussa Hausjärven kirjastonjohtaja Anu Ylimäki

Hausjärvi on runsaan 8000 asukkaan kunta Kanta-Hämeessä. Lähikaupunkeja ovat Riihimäki ja Hyvinkää, Hämeenlinnaan on reilun puolen tunnin ajomatka. Väestörakenne kunnassa on tavanomainen, eli kunnassa on sekä lapsiperheitä, että senioriväestöä. Väkiluku on hieman supistunut vuosittain, mutta kunnassa on myös esimerkiksi työperäistä maahanmuuttoa, sekä avioliiton kautta ulkomailta muuttaneita asukkaita.

Hausjärvi muodostuu neljästä kyläkeskuksesta. Kunnan pääkirjasto ja nykyisin ainoa kirjastorakennus sijaitsee Oitin kylässä, lisäksi asukkaita palvelee kirjastoauto. Kirjastossa työskentelee vakituisesti hieman yli viisi henkilöä, mutta vakituisen henkilöstön lisäksi kirjastossa on kirjastoalan opiskelijoita, työkokeiluun osallistuvia ja kieliharjoittelua suorittavia henkilöitä. 

”Heistä on paljon iloa. Tekeviä käsiä on enemmän ja lisäksi uudet ihmiset tuovat ideoita ja uusia mahdollisuuksia toimintaan.”,

Anu toteaa.

Opiskelijat ovat tuoneet kirjastoon esimerkiksi Lukulemmikki- toiminnan, jonka kautta eläimet ovatkin tulleet isoksi osaksi kirjaston toimintaa. Kirjaston suosituin tapahtuma on ollut Lemmikit kirjastossa, jossa mm. kirjaston henkilökunta on tuonut omat lemmikkinsä kirjastoon. Päivään on yhdistetty myös kahvilatoimintaa ja aineistoesittelyjä.

Hausjärvellä ideat tapahtumiin tulevat useaa eri kautta. Osa ideoista lainataan muilta kirjastoilta, osa tapahtumista taas saa alkuunsa henkilökunnan, tai kuntalaisten toiveista.

”Itse kun olen tullut muulta alalta kirjastoon kolmisen vuotta sitten, niin olen ihan suunnattoman hämmästynyt tästä kirjastojen mahtavasta kehittämistehtävätoiminnasta. On ihan käsittämätöntä, miten ideat ja ajatukset kulkevat kirjastosta toiseen, ja että sitä toivoaankin ihan lainkin puitteissa. Eli muilta kirjastoilta saamme paljon ideoita ja niitä muunnetaan omaan kirjastoon sopiviksi. Opiskelijoilta ja asiakkailta saadaan myös ideoita. Sellaiset tapahtumat ovat suosittuja, joissa on vähän jokaiselle jotain. Ja tietysti myös pientä tarjoilua vielä lisäksi.”, 

tiivistää Anu.

Maailman tilanne ja ajankuva toimivat myös pohjana tapahtumaideoille. Esimerkiksi Ukrainan sodan synnyttämään ahdistukseen reagoitiin Hausjärvellä nopeasti. Asukkaille järjestettiin keskustelusarja, jossa asukkaat pääsivät keskustelemaan, tai kuuntelemaan eri alan asiantuntijoita. Keskustelutilaisuuksiin osallistui mm. mielenterveysalan asiantuntijoita, kunnan varautumissuunnitelmasta vastaavia henkilöitä ja seurakunnan, sekä naisten valmiusliiton edustajia. Tilaisuus antoi mahdollisuuden keskustella ahdistavasta tilanteesta. Erityisen tärkeää se oli kaikille niille, joilla ei välttämättä ole lähipiirissä ihmistä, jonka kanssa olisi voinut käsitellä tapahtunutta. 

”Tukea voi tietysti saada tällaisissa tilanteissa terveydenhuollosta, mutta näiden asioiden kanssa ei välttämättä haluta vaivata, eivätkä kaikki koe seurakuntaakaan omaksi paikakseen. Kirjasto on tässä oikea paikka, koska sinne voi tulla kuka vaan, ja vaikka vaan olla ja kuunnella kuin ohimennen.”

Hajautunut kuntarakenne vähentää tapahtumiin osallistumista, koska esimerkiksi jokaisella Hausjärven kylällä on oma alakoulu. Asiointiliikenne taas suuntautuu pääasiassa Riihimäelle ja Hyvinkäälle. Oitissa sijaitsevaan kirjastoon ei välttämättä muilta kyliltä saada niin paljon asiakkaita, kuin olisi mahdollista. Lasten tapahtumat tosin tekevät poikkeuksen. Ne ovat suosittuja ja kävijöitä on niissä riittänyt runsaasti. Suosittu lasten tapahtuma on esimerkiksi Nallet yökylässä. Silloin pehmolelut pääsevät seikkailemaan kirjastoon ja lapset saavat pehmojen seikkailusta kertovat valokuvaesitteen muistoksi tapahtumasta. Samalla saadaan kirjastoasiaa tunnetuksi, ja voidaan opastaa kirjaston käyttöön liittyviä asioita.

Monia tapahtumia tehdään myös yhteistyössä eri kumppaneiden kanssa. Kunnan pienuus on tässä etu, sillä kirjaston henkilökuntaan on helppo olla yhteydessä ja ehdottaa erilaisia toimintamuotoja. Esimerkiksi kirjaston neuleilta on saanut alkuunsa paikallisen käsityökirjailijan ideasta. Kirjaston kiva päivä oli myös asiakkaan ideasta jalostunut tapahtuma. Siinä paikalliset hyvinvointialan yrittäjät esittelivät toimintaansa, ja lisäksi ohjelmassa oli myös mm. akrobatiaa.

Parasta tapahtumissa on Anun mielestä se, kun saadaan ihmisiä liikkeelle.

”Se on jo palkinto itsessään, että ihmiset tulevat kirjastoon, tykkäävät ja kiittävät. Se on paras palkinto. Ja tietysti se, että ihmiset huomaavat, että meillä on tällainenkin palvelu kuin kirjasto, jota ei ole tullut vähään aikaan käytetyksi. Samalla he toivottavasti löytävät kirjaston ja sen palvelut uudelleen.” 

Kirjaston kannalta tapahtumat ovat kuin sisäänheittäjiä. Tapahtumilla saadaan ihmiset käymään kirjastossa. 

”Tänä päivänä, kun yksinäisyys riivaa ihmisiä ja inflaation kautta kaikki tulee yhä kalliimmaksi, niin muistutetaan ihmisille, että meillä on tällainen paikka, jossa näet muita ihmisiä ja kaikki on ilmaista. Synnytetään yhtenäisyyden tunnetta muiden ihmisten kanssa.”

Hankalinta tapahtumissa on tiedotus. Tieto tapahtumista ei aina tavoita kuntalaisia, vaikka tiedotusta tehdään eri kanavien kautta. Koronajan jälkeen Hausjärvellä ollaan kuitenkin jo palauduttu kävijämäärissä pandemiaa edeltävälle tasolle, ja jopa noustu niiden yli. Tapahtumien osallistujamäärät ovat lisääntyneet huomattavasti, koska aikaisemmin tapahtumia järjestettiin vähemmän. Anun tullessa kirjastonjohtajaksi henkilökunta esitti toiveen, että tapahtumia lisättäisiin, ja tapahtumatuotanto huomioitaisiin myös budjetissa. Näin on nyt toimittukin ja tulos näkyy myös kävijätilastoissa. Kirjastossa avattiin myös kahvila, jota hoitavat ulkopuoliset yhdistykset. 

”Kaikki pienet teot vaikuttavat ja yksi teko johtaa toiseen.”, Anu kertoo.

Vinkiksi kollegoille Anu lähettää sen, että kannattaa uskoa siihen, että kaikki aina järjestyy jollain tavalla. 

”Minä ajattelen, että pienessä kunnassa ja kirjastossa on tärkeää hyväksyä keskeneräisyyttä ja kotikutoisuutta. Eihän me voida verrata itseämme isoihin kirjastoihin, joissa on henkilökuntaa varattuna jo ihan pelkästään tällaiseen toimintaan…Että sellaista rohkeutta hypätä oikeastaan ihan sokkona tekemään jotain ja hyväksyä, että lopputulos voi olla välillä ihan millainen vaan. Kaikki ei aina onnistu, tai ne onnistuu pienesti. Olen vitsaillutkin, että meidän strategia tässä on vastata aina kaikkiin ehdotuksiin kyllä, ja miettiä sitten, miten se toteutuu.”

Ensi vuotta varten tietyt tapahtumat ovat jo suunnitelmissa. Lemmikit kirjastoissa järjestetään myös ensi vuonna, sillä tapahtuman kävijämäärä nousi 40 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kirjaston kiva päivä myös toistuu ja tietyt ryhmätapaamiset jatkuvat. Muuten Hausjärvellä ollaan avoimina ehdotuksille, jotta eteen pompahtavat hyvät ideat voidaan toteuttaa tulevanakin vuonna.

Lisätietoa Hausjärven kirjastosta

Kirjastotyössä-uutiskirjeestä

“Kirjastotyössä-uutiskirjeessä tutustutaan kirjastoihin ja kirjastolaisiin eri puolilla Suomea. Katse käännetään isojen kirjastojen sijaista pienempiin kirjastoyksiköihin, myös lähikirjastoihin. Tietoa jakamalla saadaan hyvät käytänteet ja vinkit kiertoon tekijöiden kesken. Uutiskirjeet on teemoitettu eri aiheiden pohjalta. 

Uutiskirje on osa valtakunnallista kehittämistehtävää ja sitä julkaisee Kirjastot.fi.”

Kirjastot.fi-uutiskirjeiden tilaus onnistuu täällä.