Kirjastoista rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun paikkoja

Minun kuntani — kirjasto yhteisten asioiden keskustelufoorumina ja medialukutaidon tukijana oli Lahden AKE-alueen seitsemän kirjaston ja Cultura-säätiön yhteinen hanke, jolla pyrittiin parantamaan kuntalaisten luottamusta paikallishallintoon, lisäämään ihmisten välistä vuorovaikutusta ja osallisuuden kokemuksia sekä vahvistamaan medialukutaitoa.

Hankkeen aikana kirjastoissa järjestettiin ohjattuja keskustelutilaisuuksia paikallisista, ajankohtaisista aiheista. Mukaan keskusteluun kutsuttiin kuntalaisten lisäksi päättäjiä, viranhaltijoita ja median edustajia.

Keskustelutilaisuuksissa käytettiin Erätauko-menetelmää, jonka avulla voidaan käydä rakentavaa ja tasavertaista yhteiskunnallista keskustelua. Sitrassa kehitetyn menetelmän tarkoituksena on saada kaikki äänet kuuluviin ja tuoda erilaiset ihmiset samaan piiriin keskustelemaan tasavertaisesti ja luottamuksellisesti.

Keskusteluihin pyrittiin saamaan osallistujiksi erityisesti sellaisia kuntalaisia, jotka eivät yleensä osallistu yhteiskunnalliseen keskusteluun. Yksi hankkeen kohderyhmä oli venäjänkieliset asukkaat, jotka ovat useimpien kuntien isoin vieraskielinen ryhmä ja joiden tiedetään osallistuvan heikosti kunnalliseen toimintaan. Hankkeesta saatujen hyvien kokemusten perusteella toimintatapaa on helppo laajentaa myös muiden kieliryhmien edustajiin.

Hanketta koordinoi Lahden kaupunginkirjasto. Mukana hankekumppaneina olivat Orimattilan, Heinolan, Kouvolan, Imatran ja Lappeenrannan kaupunginkirjastot, Iitin kunnankirjasto sekä Cultura-säätiö.

Osaamisen kehittäminen varmistaa toiminnan jatkumisen

Hankkeen tavoitteena oli, että toiminta jatkuu kirjastoissa myös hankkeen jälkeen. Siksi oli tärkeää, että kirjastoihin kertyi hankkeen aikana osaamista yhteiskunnallisen keskustelun järjestämiseen ja ohjaamiseen. Lahden AKE järjestikin syksyn 2022 ja kevään 2023 aikana täydennyskoulutusta erityisesti hankkeessa työskentelevien kirjastoammattilaisten tarpeita ajatellen.

Erätauko-dialogien ohjaajan koulutuksen sai hankkeen aikana vähintään yksi työntekijä jokaisesta hankekirjastosta. Koulutusta tarjottiin kaikille hankekirjastojen sekä muiden kehittämisalueen kirjastojen työntekijöille. AKE järjesti koulutusta myös selkokielen perusteisiin ja demokratiatilaisuuksien järjestämiseen kirjastossa. Lahden AKEn järjestämiä täydennyskoulutuksia jatkettiin vuoden 2023 keväällä, jolloin tarjolla oli Erätauko-dialogien ohjaajan ja puhutun selkokielen jatkokoulutukset.

30 kirjastodialogia paikallisista ajankohtaisista aiheista

Hankkeen ensimmäiset Erätauko-keskustelut (Kirjastodialogit) järjestettiin Lahden pääkirjastossa 17.11.2022 (Mikä ihmeen osbu?) ja Kouvolan pääkirjastossa 22.11.2022 (Energiakriisi). Keskustelutilaisuuksia järjestettiin kaikissa hankkeessa mukana olevissa kirjastoissa yhteensä 30 kappaletta ja niihin osallistui yhteensä 264 kuntalaista, päättäjää, viranhaltijaa ja median edustajaa. Keskustelijoista 246 oli suomenkielisiä ja 18 venäjänkielisiä. Keskustelutilaisuuksista kaksi jouduttiin lopulta perumaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi.

Tilaisuuksissa kerätyn osallistujapalautteen perusteella 99% keskusteluun osallistuneista piti tilaisuutta hyödyllisenä ja 99% suosittelisi osallistumista myös muille. Palautelomakkeen täyttäneistä osallistujista 173 oli osallistunut aiemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun, kun taas vastaavasti 47 osallistujaa kertoi osallistuvansa yhteiskunnalliseen keskusteluun ensimmäistä kertaa.

Keskustelutilaisuuksien lisäksi hankkeessa järjestettiin myös neljä erityisesti kirjaston asiakkaiden medialukutaitoa tukevaa yleisötilaisuutta: politiikantutkija Johanna Vuorelman vierailu Kouvolan, Lahden ja Lappeenrannan pääkirjastoissa sekä Sävelten tyttäret — Säveltävät naiset Suomessa 1800-luvulta 1900-luvulle ‑teoksen kirjoittajien Nuppu Koiviston ja Susanna Välimäen vierailu Lahden pääkirjastossa. Johanna Vuorelman vierailut keräsivät yhteensä 47 kuulijaa ja Sävelten tyttäret ‑tilaisuudessa osallistujia oli 22. Vuorelma kuvasi luentoja onnistuneiksi ja kiitteli hyvää ja aktiivista keskustelua luennon teemasta.

Monikielisyyden huomiointi tukee kulttuurista vuoropuhelua

Hankkeessa kirjastojen tukena venäjänkielisten kuntalaisten tavoittamisessa oli Cultura-säätiö, jonka tehtävänä on edistää venäjänkielisten kaksisuuntaista kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan muun muassa kulttuuria, dialogia ja osallisuutta hyödyntäen sekä tiedonvälitystä parantaen. Säätiöltä saatiin käytännön apua muun muassa venäjänkielisten markkinointimateriaalien laadintaan, paikallisten yhteyshenkilöiden kartoittamiseen kunnissa ja tilaisuuksien markkinointiin venäjänkielisille kohderyhmille. Säätiön yhteyshenkilöt toimivat lisäksi kielitukena keskusteluissa tarpeen mukaan.

Hanke nostettiin näkyvästi esiin myös Cultura-säätiön Culturalist-verkkojulkaisussa. Säätiön projektikoordinaattori Polina Kopylova laati yhdessä hanketyöntekijä Kaisa Halmeen kanssa julkaisuun artikkelin, jossa pohdittiin muun muassa suomalaisen keskustelukulttuurin muutosta ja kirjastojen muuttuvaa roolia yhteiskunnassa. Culturalist.fi on suunnattu Suomen venäjänkielisille ja sen artikkelit kirjoitetaan venäjäksi ja suomeksi.

Cultura-säätiö laati lisäksi kyselyn hankkeen kirjastoille, jolla kerättiin tietoja siitä, miten venäjänkielisten tavoittaminen on onnistunut ja millaista tukea siihen tarvitaan. Kyselyn pohjalta on tarkoitus kartoittaa myös venäjänkielisten kuntalaisten kokemuksia tapahtumista ja niiden markkinoinnista. Tarkoituksena on, että kyselystä saatavia havaintoja voidaan hyödyntää kirjastojen toiminnassa myös hankkeen jälkeen ja että niitä voidaan laajentaa venäjänkielisten lisäksi myös muihin kieliryhmiin.

Vain kokeilemalla voit onnistua: opit talteen oppaaseen

Keskustelutilaisuuksien järjestämisestä kertyneen kokemuksen perusteella hanketyöntekijä Kaisa Halme kirjoitti yhdessä hankekumppaneiden kanssa “Näin järjestät onnistuneen dialogin kirjastossasi — Kirjaston Erätaukokeskustelun järjestäjän opas” ‑julkaisun, jonka ulkoasusta vastasi lahtelainen kuvittaja ja graafikko Osmo Penna. Oppaaseen on koottu vinkkejä kirjaston järjestämän suljetun Erätauko-keskustelun toteuttamiseksi. Oppaasta otettiin kaksi 300 kappaleen painosta ja painettuja oppaita on toimitettu kaikkiin Lahden AKE-alueen yleisiin kirjastoihin, muihin kehittämistehtävää hoitaviin kirjastoihin sekä yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille tarpeen mukaan. Opas on vapaasti saatavilla hankkeen verkkosivulla sekä PDF- että saavutettavassa HTML-muodossa.

• Hankkeessa tuotettu Kirjastodialogin järjestäjän opas, keskustelutilaisuuksien julkiset koonnit ja hankkeen mediaosumat löytyvät hankkeen verkkosivulta.

Hanke antoi valmiuksia vaikuttavaan kirjastojen demokratiatyöhön

Hankkeella on ollut merkittäviä vaikutuksia niin mukana olleiden kirjasto-organisaatioiden, hankkeessa työskennelleiden ammattilaisten kuin keskustelutilaisuuksiin osallistuneiden ja niiden järjestämiseen osallistuneiden yhteistyötahojenkin näkökulmasta.

Hankkeessa olemme luoneet Kirjastodialogien muodossa uuden toimintamallin yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vuoropuhelun edistämiseen kirjastoissa. Toimintamallin eri osa-alueita, esimerkiksi dialogisuutta voi hyödyntää myös muussa kirjastotyössä kuten tapahtumajärjestämisessä ja sidosryhmäyhteistyössä. Toimintamallin hyvät käytännöt on koottu tiiviin oppaan muotoon, jonka tarkoitus on rohkaista yhä uusia kirjastoja mukaan toimintaan ja madaltaa kynnystä keskustelutilaisuuksien järjestämiseen kirjastossa.

Hankkeen aikana kirjastoammattilaiset ovat päässeet kehittämään omaa osaamistaan kirjaston demokratiatyössä ja soveltamaan tätä osaamista käytännössä erilaisten keskustelutilaisuuksien järjestämisessä. Yksi mukana olleista kirjastoista arvioi, etteivät he olisi lähteneet tekemään näin suurta hanketta yksin ja ilman vetovastuullista kirjastoa sekä alueellista tukea.

Hankkeen aikana myös muiden kunnan toimijoiden, päättäjien, luottamushenkilöiden, median edustajien ja kuntalaisten ymmärrys kirjaston roolista ja lakisääteisistä tehtävistä on hankkeessa mukana olleiden kirjastojen mukaan parantunut. Hankkeessa on tehty paikallista yhteistyötä mm. kaupungin hyvinvointi- ja sivistysjohtajien, asukastilojen, alueraatien, asukasyhdistysten, osallisuuskoordinaattoreiden, maahanmuuttokoordinaattoreiden, osallisuustyöryhmien, järjestöjen, kyläyhdistysten ja nuorisotoimen kanssa. Keskustelujen koonteja on lähetetty useassa kirjastossa myös eteenpäin kunnan päättäjille ja viranhaltijoille.

Hankkeella on ollut vaikutuksia myös kirjastopalvelujen kehittymiseen. Osassa keskustelutilaisuuksista keskusteltiin kirjastoammattilaisten ja kuntalaisten kesken kirjastopalvelujen kehittämisestä esimerkiksi tuleviin tilauudistuksiin liittyen.

Yhdellä 100 % hankkeelle työaikansa antavalla ihmisellä on valtava vaikutus hankekirjastojen tukemiseen ja toiminnan toteutumiseen. Arvioimmekin, että hanke olisi ollut vieläkin vaikuttavampi, jos hanketyöntekijä olisi ollut käytettävissämme koko hankekauden 1.7.2022 — 31.12.2023 ajan.

Toimintamalleja tulevaisuuteen

Moni hankkeen kirjastoista aikoo järjestää kirjastodialogeja hankkeessa toteutetun toimintamallin mukaisesti myös hankkeen päättymisen jälkeen. Lisäksi monessa kirjastossa hankkeen aikana muodostetut yhteistyökuviot kunnassa jatkuvat. 

Lahden AKE jatkaa hankkeen hyvien käytäntöjen levittämistä alueellisesti ja valtakunnallisesti. AKE järjestää aiheesta jatkossakin täydennyskoulutusta.

Hankkeessa tuotettua opasta hyödynnetään aktiivisesti, ja jos tarvetta ilmenee, se voidaan kääntää eri kielille. Oppaan verkkoversio on vapaasti saatavilla hankkeen verkkosivulla osoitteessa www.lahdenake.fi.

Alueellinen demokratiahanke on tuonut esiin myös sen, että AKE-vetoisiin kehittämishankkeisiin suhtaudutaan alueen kirjastoissa erittäin myönteisesti. Seuraava alueellinen hanke tai projekti voisi käsitellä esimerkiksi kirjastopalveluiden vaikuttavuutta, kirjastoa hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä ja ennaltaehkäisevänä palveluna, tai muuta ajankohtaista aihetta.

Lisätietoa

Mediakasvatuskoordinaattori Pasi Kangas
pasi.kangas@lahti.fi, p. 044 482 6153