Kouvolan kaupunginkirjasto sai tänä vuonna 20 000 euroa AVI-avustusta Pakopankki — lainattavat pedagogiset pakopelit ‑hankkeelle. Hankkeen tavoitteena on lasten ja nuorten lukutaidon ja mediataitojen edistäminen lainattavien pedagogisten pakopelien avulla. Pakopankki-hankkeen projektityöntekijä Miikka Virtanen vastasi kolmeen kysymykseemme hankkeeseen liittyen.

Kolme kysymystä Miikalle

1. Kuka olet ja mitä teet Kouvolan kaupunginkirjastossa?

Hei! Olen Miikka Virtanen, Kouvolan kaupungin Pakopankki-hankkeen projektityöntekijä. Pakopankki-hankkeessa rakennan siirrettäviä pedagogisia tai lukemaan innostavia pakopelikokemuksia yläasteikäisille opettajien tai kirjastovirkailijoiden käyttöön. Lisäksi hankkeessa luon oppaan pedagogisten pakopelien rakentamiseen, sekä valmiin tehtäväpankin tämän prosessin nopeuttamiseksi. 

Olen itse suorittanut pelisuunnittelijan ammattikorkeakoulututkinnon, mutta ihastuin siviilipalvelusaikanani kirjastotyöhön ja olenkin viimeiset pari vuotta tehnyt aktiivisesti kirjastovirkailijan sijaisuuksia. Pakopankki-projektissa olen päässyt yhdistämään tutkintoni ja kirjastotyön, mikä on ollut erittäin mielenkiintoista.

2. Mikä on Kouvolan Pakopankki-hanke ja millaisia odotuksia sekä tavoitteita hankkeelle on asetettu?

Pakopankki-hankkeen tavoitteena on luoda neljä pakopeliä yläasteikäisille koululaisille – kaksi pedagogista ja kaksi lukuintoa nostavaa peliä. Pelit tulevat olemaan Kouvolan alueen opettajien lainattavissa valmiina paketteina, ja opettajat voivat itse vetää pelin oppilaille. 

Hankkeen aikana kehitän tosiaan myös oppaan pelien rakentamiseen, sekä tehtäväpankin josta voi joko ottaa peliinsä valmiita tehtäviä, tai kevyesti muokkaamalla saada ne sopimaan omaan teemaansa paremmin.

Tuossapa oikeastaan ovatkin projektin tavoitteet: luoda pohja sille, että Kouvolan alueen kouluissa opettajat voisivat halutessaan käyttää opetuksen tukena pakopelikokemuksia, ja että nuorten lukuintoa saataisiin myös näillä keinoin parannettua.

3. Mitä itse ajattelet pakopeleistä ja millaista kokemusta sinulla on niihin liittyen?

Nautin totta kai pakopeleistä itsekin, ja ajattelen että ne tarjoavat sellaisen yhdistelmän kokemuksellisuutta, taktiilisuutta, pelillisyyttä ja yhteisöllisyyttä jota ei muualta saa. 

Kokemusta pakopeleistä pelaajana minulla on runsaasti, mutta myös tekijänä ennen projektiakin jonkin verran. Työskentelin pakopelikokemuksia tuottavassa yrityksessä jonkin aikaa ennen kuin koronapandemia ajoi alan maihin. 

Pakopelit pedagogisena elementtinä saanee sopimaan miltei mihin aihealueeseen vain, mutta perinteisempiä opetusmenetelmiä ne eivät tule korvaamaan, eikä tämä ole tarkoituskaan. Ne soveltuvat parhaiten tukemaan opetusta, ja innostamaan oppilaita syventymään aihealueeseen entistä enemmän mielekkään pelikokemuksen jälkeen.