Johanna Kalliomaa

Pauliina Tuomela, Lahden AKE

”Monipuolisesti lukutaitoa” on Lahden AKEn tämän vuoden kattoteema. Kartoitimme alkuvuodesta alueemme kirjastoille suunnatulla kyselyllä, millaista lukutaitotyötä kirjastoissa tehdään. Saimme 23 vastausta alueemme 36 kirjastosta, sekä isommista että pienemmistä. Tässä artikkelissa avataan kyselyn tuloksia.

Yhteinen ymmärrys siitä, mitä lukutaitotyö kirjastossa tarkoittaa, ei ole vielä kirkas. Osassa kirjastoja asiaa on ehkä käsitelty enemmän, toisissa vähemmän – ja keskustelu yleisissä kirjastoissa jatkuu edelleen. Lukutaitotyön käsitettä voi määritellä eri tavoin. Laajasti tarkasteltuna sillä voidaan tarkoittaa lukutaidon kehittämistä, lukemisen lisäämistä ja lukemaan innostamista sekä rakenteiden luomista molemmille edellä mainituille toiminnoille. Kyselyn liitteenä lähetimme kirjastoille videon, jolla määrittelimme lukutaitotyön kirjastolakiin nojaten ohjauksen ja tuen tarjoamiseksi monipuoliseen lukutaitoon. Tavoitteenamme oli kiinnittää huomio nimenomaan lukutaidon edistämiseen – mitä on monipuolisen lukutaidon tukeminen erotuksena lukemaan innostamisesta? Toisaalta kannustimme tarkastelemaan lukutaitotyötä omassa kirjastossa myös laajemmasta näkökulmasta.

Suunnitelmallista lukutaitotyötä

Lukutaitotyötä voidaan ohjata eri tasoilla, esimerkiksi kunnan strategiassa tai monialaisessa työryhmässä, kirjaston ja muiden tahojen yhteistyösopimuksissa tai kirjaston omissa suunnitelmissa. Kysyimme kirjastoilta, millaisia sopimuksia ja suunnitelmia niillä on käytössä lukutaitotyöhön liittyen. Tulokset ovat seuraavassa taulukossa.

Kyselyyn vastanneista 15 kirjastolla on käytössä kouluyhteistyön sopimus tai muita sopimuksia lukutaidon edistämiseen. Kouluyhteistyön sopimukset ovat useimmiten peruskoulun kanssa, lukion kanssa oleva sopimus mainitaan yhdessä vastauksessa. Varhaiskasvatuksen kanssa sopimuksia löytyy tai on tekeillä useammassa kirjastossa.

Kuusi vastaajaa kertoo yhteistyössä laaditusta lukutaitostrategiasta tai lukutaito-ohjelmasta. Esimerkiksi Kouvolassa on tekeillä lukutaito-ohjelma, joka kattaa kaikki ikäryhmät. Kouvolan lukutaito-ohjelmassa lukutaitoa edistetään Kouvolan kaupungin, hyvinvointialueen sekä kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyössä. Lukutaitostrategioita voidaan tehdä myös kuntien välisenä yhteishankkeena, kuten Asikkalassa, Padasjoella ja Sysmässä parhaillaan tehdään.

Hankkeiden avulla voidaan luoda rakenteita lukutaitotyölle. Asikkalan, Padasjoen ja Sysmän hankkeen lisäksi Riihimäellä on laadittu lukutaitosuunnitelma hankkeen avulla. Myös kouluyhteistyön suunnitelmia on luotu hankkeissa.

Kuntien strategioissa lukeminen näkyy vielä toistaiseksi vähemmän. Kirjastot kertoivat, että lukutaito mainitaan esim. kaupungin talousarviossa ja hyvinvointisuunnitelmassa. Tavoitteena vastaajilla on, että lukutaito ja lukeminen saataisiin näkyviin myös strategioihin.

Neljässä kunnassa on monialainen työryhmä lukutaidon tukemiseksi. Kaikissa vastauksissa todettiin, että kirjasto on ryhmissä keskeisessä roolissa ja vetovastuussa. Muut osallistujat työryhmissä ovat muun muassa kouluista, varhaiskasvatuksesta, nuorisotyöstä ja yhdistyksistä. Yhden vastaajan mukaan kirjasto sopiikin vetovastuuseen, koska kirjasto pystyy huomioimaan tasapuolisesti kaikki ikäryhmät ja toimijat. Lukutaidon edistäminen saatetaan helposti nähdä vain koulun tehtäväksi, mutta kirjasto voi tuoda esiin myös muiden ikäryhmien tarpeita.

Yhteenvetona voisi todeta, että niissä kunnissa, joissa on myös monialaisia työryhmiä tai lukeminen on strategioissa, on myös kouluyhteistyön suunnitelmia tai muita kirjaston omia sopimuksia. Huomioitavaa on, että 6 vastaaja kertoi, ettei heillä ole mitään näistä. Vaikka kirjastolla ei olisikaan yhteistyösopimuksia, kirjaston sisällä on kuitenkin hyvä olla suunnitelma omalle toiminnalle: mitkä ovat kirjaston omat tavoitteet lukutaidon tukemisessa, ja mitä kirjasto tekee tavoitteeseen pääsemiseksi.

Satutuokioita ja muita perinteisiä palveluja

Mitä lukutaitotyö konkreettisesti on kirjastossa? Kysyimme, millaista lukutaitotyötä kirjastoissa käytännössä tehdään eri asiakasryhmille, ja saimme vastaukseksi pitkän liudan tuttuja palveluja.

Lukutaitotyö kirjastoissa painottuu lapsiin ja nuoriin, mikä näkyy siinä, että vastauksissa heille listattiin eniten erilaisia palveluja. Vauvoille ja perheille on tarjolla muun muassa satutuokioita, lukudiplomeja, pop-up-kirjastoja perhekahviloissa ja tapahtumissa sekä eteiskirjastot päiväkodeissa. Kouluikäisille lapsille tarjotaan kirjavinkkausta ja kirjastonkäytönopetusta, lukudiplomeja ja kirjailijavieraita. Tukena on myös lukumummit ja ‑vaarit ja lukukoirat. Kerran mainittiin myös mediakasvatus ja elokuvakasvatus. Nuorille tarjotaan samankaltaisia palveluja kuin lapsille, yhdessä kirjastossa tarjottiin niiden lisäksi pelikerhoa ja pelikasvatusta.

Työikäisten lukutaitotyö on lukupiirejä, novellikoukkuja, kirjailijavierailuja ja digitukea. Asikkalan kirjastossa työikäisiä tavoitellaan kirjaston suoralähetyksillä, joka on ainutlaatuinen palvelu alueellamme. Ikäihmisten lukutaitoa tuetaan kirjastonkäytönopastuksilla, kotikirjastopalvelulla, palvelutalovierailuilla, digituella. Olipa yhdessä kirjastossa kokeiltu uutistenlukutyöpajaakin.

Maahanmuuttajille tai vieraskielisille tarjotaan kirjastonkäytönopastuksia, selkokirjojen kokoelmia ja kielikahviloita. Vastauksista kävi ilmi, että kaikissa kirjastoissa ei ole tarvetta näille palveluille, koska maahanmuuttajia tai vieraskielisiä on kunnassa vähän.

Muille erityisryhmille tarjontaa on vähemmän, mutta selkokirjojen ja Celian palveluiden lisäksi hienoina esimerkkeinä mainittiin etäsatutuokiot kehitysvammaisille ja musiikkivinkkaus mielenterveyskuntoutujille.

Yhteenvetona voisi todeta, että lapset ja nuoret tavoitetaan kirjastoissa hyvin, ja heidän lukemistaan ja lukutaitoaan tuetaan paljon. On luontevaa, että koulujen kanssa tehdään yhteistyötä ja tuetaan koulujen tekemää lukutaitotyötä. Aikuisille, ikäihmisille ja erilaisille pienemmille asiakasryhmille lukutaitotyötä tehdään vähemmän. Herää kysymys, voisivatko kirjastot tavoittaa heitä enemmän ja millä tavoin eri asiakkaiden monilukutaitoa voitaisiin tukea. Kirjastoissa kaivataan uutta osaamista medialukutaitojen tukemiseen, mikä tuli myös ilmi kyselyssä. Digituki alkaa olla tuttu juttu, mutta miten muuten kirjasto voisi tukea eri-ikäisten medialukutaitoja?

Lukutaitotyön menetelmät kirjastoissa ovat tuttuja, mutta kirjastojen hankkeissa on kokeiltu erilaisia uusia työtapoja. Hankkeissa on esimerkiksi avattu laululyriikan merkitystä 9.-luokkalaisille, levitetty musiikkikirjastotietoutta aikuisille, kehitetty pakopeli tiedonhakuun, edistetty nuorten medialukutaitoja työpajoin ja tietoiskuin. Parhaillaan Orimattilan kirjastossa on meneillään hanke, jossa käynnistetään selkosuomenkielisiä keskustelu- ja lukupiirejä. Hankkeiden parhaat käytännöt jäävät toivottavasti elämään.

Hakeutuvien palvelujen merkitys

Halusimme kysyä erikseen myös kirjastojen hakeutuvista palveluista, kuten kirjastoautoista ja kotikirjastopalvelusta. Kyselymme perusteella hakeutuvia palveluja pidetään kyselymme perusteella kirjastoissa erittäin tärkeinä lukutaitotyölle. Kuten vastaajamme toteaa, kirjastoauto tavoittaa erityisesti lapsia varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Myös ikäihmisille sekä kirjastoauto että kotikirjastopalvelu ovat tärkeitä.

Kirjastoauton ja kotikirjastopalveluiden lisäksi kirjastoissa on muitakin hakeutuvia palveluita. Esimerkiksi pop-up-kirjastoja järjestetään tapahtumissa ja vaikkapa hoivakodeissa ja kouluissa, kouluille tehdään kirjakasseja ja yhdessä kirjastossa ylläpidetään vaihtuvaa kokoelmaa ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikössä. Tällaisilla palveluilla voidaan tavoittaa aivan uusia kirjaston käyttäjiä.

Vaikka hakeutuvia palveluita pidetään kirjastoissa tärkeinä, niiden tulevaisuutta valitettavasti varjostavat pula rahasta ja tekijöistä. Kirjastoautojen määrä on vähentynyt Suomessa koko ajan, ja autoja on lakkautettu säästösyistä myös meidän alueellamme.

Lukutaitotyön tulevaisuus kirjastossa

Kirjastot tunnistavat itse lukutaidon tärkeyden yksilölle ja yhteiskunnalle. Kirjastoissa toivotaan, että lukeminen lisääntyy. Uusia käyttäjiä tarvitaan kirjastoon ja uudet sukupolvet täytyy saada lukemisen pariin, ja siksi vastaajat toivovat esimerkiksi, että kaikki luokat varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa tulisivat ohjatuille vierailuille ja kävisivät lainaamassa.

Kyselyn vastauksissa toivottiin, että tulevaisuudessa kuntien muut tahot ja päättäjät tunnistaisivat lukutaidon merkityksen ja kirjaston tekemän työn. Haaveissa on, että lukeminen ja lukutaito näkyisivät kuntien strategioissa – ja tämän eteen kirjastoissa tehdäänkin jo työtä. Lukutaitosuunnitelmat ja ‑ohjelmat ovat askeleita tätä kohti.

Kuntien säästöpaineet näkyvät kirjastoissa, ja monessa kirjastossa toivotaan, että tulevaisuudessa lukutaitotyöhön olisi vähintään saman verran tai enemmän käsipareja. Henkilökuntaa tarvitaan, jotta voidaan tehdä lukutaitotyötä: järjestää pop-up-kirjastoja, käydä vinkkaamassa, opastaa ryhmiä ja antaa digitukea. Voi olla, että lisäresurssien saaminen on tiukassa, mutta toisaalta suunnitelmallisuudesta voi saada apua työn tekemiseen pienevien resurssien aikana. Kirjastoissa on hyvä pohtia, miksi ja millä tavalla työtä tehdään ja lukutaitoa tuetaan. Yksi vastaaja toivoi rohkeutta luopua vanhoista toimintatavoista ja rohkeutta kokeilla uusia juttuja. Hyvä kysymys onkin, mistä voisi luopua ja mitä voisi saada tilalle. Voisiko aikaa ja tekijöitä lukutaitotyöhön saada oman kirjaston sisältä työtehtäviä tarkastelemalla ja muokkaamalla? Lukutaidon edistäminen on asiakaspalvelua parhaimmillaan.