Teksti: Pauliina Tuomela, Lahden AKE

Lahden AKE vieraili heinäkuussa Etelä-Karjalan pienissä kirjastoissa tutustumassa tiloihin, palveluihin ja kirjastojen ajankohtaisiin kuulumisiin. Kolmipäiväiselle kiertueelle mahtui useamman kunnan kirjastot: Lemi, Savitaipale, Taipalsaari, Ruokolahti, Parikkala ja Rautjärvi. Lisäksi piipahdimme paluumatkalla Imatran lähikirjastoissa tutustumassa tiloihin. Vierailuilla keskustelimme henkilökunnan kanssa muun muassa kokoelmatyöstä, mediakasvatuksesta, tapahtumista sekä kirjastojen tulevaisuuden näkymistä.

Kokoelmatyössä tasapainoillaan resurssien ja asiakkaiden tarpeiden välillä

Monessa kirjastossa oli tehty viime vuosina määrätietoista poistotyötä. Esimerkiksi Lemillä hyllyihin oli saatu väljyyttä. Kokoelmanhoidosta eri kirjastoissa puhuttaessa nousi kuitenkin esiin ajatus, että työ ei ole enää samanlaista kuin ennen. Aineistoja on, mutta henkilöstöä ja aikaa kokoelmien järjestelmälliseen kehittämiseen sen sijaan yhä vähemmän. Myös niukat kokoelmamäärärahat rajoittavat kokoelmien uudistumista.

Useissa kirjastoissa pohdittiin aineistolajien tulevaisuutta. Lainauksen vähenemisen myötä uusia DVD-elokuvia ja musiikkia CD-levyillä ei enää monin paikoin hankita. Samalla mietitään, kuinka kauan olemassa olevia elokuva- ja äänitekokoelmia ylläpidetään. Elokuvien suoratoistopalvelu Cineast on saatavilla Etelä-Karjalan Heili-kirjastoissa, mikä auttaa, kun uutta aineistoa ei hankita. Toisaalta kirjaston fyysisellä elokuvakokoelmalla nähdään edelleen arvoa; kirjastosta löytää erityisesti vanhempia elokuvia, joita ei saa muualta. Olisikin hyvä käydä keskustelua siitä, millaista aineistoa kirjastossa halutaan tarjota, ja millainen kokoelma vastaa asiakkaiden tarpeisiin.

Mediakasvatusta halutaan tehdä, mutta valmiita sisältöjä kaivataan

Lukutaidon tukeminen ja mediakasvatus nousi keskusteluissa esiin useissa kirjastoissa. Kirjastoissa olisi kiinnostusta tarjota mediakasvatuksellista sisältöä esimerkiksi osana kouluyhteistyötä, mutta henkilöstö kaipaa valmiita materiaaleja. Tähän onneksi tarjoaa helpotusta uusi lahdenake.fi-sivustolle avattu materiaalipankki, josta löytyy valmiita toteutusmalleja sekä lasten että aikuisten mediakasvatustuokioihin. Materiaalipankki kehittyy edelleen, ja otamme mielellämme jaettavaksi kirjastoissa kehitettyjä toimintamalleja.

Rautjärven kirjastossa mediakasvatusta kehitetään hankerahoituksen avulla. Keväällä käynnistynyt Mediamylläkkää ja monilukutaitoja etsimässä ‑hanke tuo kouluille ja varhaiskasvatukseen työpajoja sekä laajentaa kirjastopolun sisältöjä mediakasvatukselliseen ja monilukutaitoa kehittävään suuntaan. Hankkeen annista kuulemme varmasti vielä myöhemmin.

Kouluyhteistyö on kirjastoissa vahvaa. Useassa kirjastossa on luotu kirjastopolku, joka tuo suunnitelmallisuutta yhteistyöhön. Osassa kunnista suunnitelmat kuuluvat myös laajempaan kunnan kulttuuriohjelmaan tai koulun opetussuunnitelmaan. On hienoa, että kouluyhteistyöhön panostetaan, vaikka henkilöstöresurssia olisi niukasti.

Kirjaston tulevaisuus rakentuu osaavasta henkilöstöstä

Kierroksen vahvin yhteinen havainto liittyi henkilöstöön ja johtamiseen. Monessa kirjastossa pohdittiin tulevia eläköitymisiä sekä sitä, miten palvelut turvataan jatkossa. Työntekijöiden keskuudessa mietitytti erityisesti kirjastonjohtajien poistuminen organisaatioista ilman, että tilalle olisi tulossa uutta kirjaston omaa johtajaa. Pienillä paikkakunnilla monialajohtajuus alkaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus.

Monialajohtajuus tuo kirjastoon mahdollisuuksia ja kehittämisen paikkoja. Parhaimmillaan se lisää yhteistyötä kirjaston ja kunnan muiden toimialojen välillä, mikä hyödyttää kaikkia osapuolia pienessä kunnassa. Keskusteluissa pohdittiin jonkin verran, jääkö kirjaston kehittäminen taka-alalle, kun monialajohtajilla on usein laajat vastuualueet eikä välttämättä kokemusta tai koulutusta kirjasto-alalta. Toisaalta monialajohtaja voi tuoda kirjaston kehittämiseen uusia ajatuksia. Pienessä kirjastossa johtajat ovat perinteisesti osallistuneet kirjaston päivittäisiin käytännön töihin, joten oman johtajan poistuessa työtehtäviä on jaettava ja priorisoitava uudella tavalla. Työtehtävien tarkastelu ja jakaminen uudelleen on myös mahdollisuus kehittää kirjastopalveluita paremmin tarpeita ja resursseja vastaavaksi.

Vaikka pienenevät resurssit aiheuttivat jonkin verran huolta, kirjastoissa näkyi paljon innostusta ja kekseliäisyyttä. Ruokolahdella järjestetään aktiivisesti tapahtumia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, Rautjärvellä tehdään määrätietoista hanketyötä ja kirjastoissa panostetaan lasten lukemiseen innostamiseen. Etelä-Karjalan kierros osoitti, että pienilläkin resursseilla voidaan tehdä laadukasta työtä. Muutokset voivat tuntua hankalilta, mutta niistä kuitenkin selvitään.

Muuttuvissa toimintaympäristöissä huolet valtaavat helposti mielen, ja tulevaisuus voi olla hämärän peitossa. Silti ja siksi on tärkeää muistaa suunnata ajatuksia myös siihen suuntaan, mitä voi tehdä ja mihin voi vaikuttaa. Kirjasto työntekijöineen voi edelleen tarjota mahdollisuuksia lukutaidon kehittämiseen, oppimiseen ja osallistumiseen sekä tärkeitä kohtaamisia. Kierros osoitti, että kirjastoissa on osaamista, kehittämismyönteisyyttä ja halua tehdä työt hyvin. Tulevaisuudessa pitäisi pystyä turvaamaan paitsi kirjastopalvelujen saatavuus myös niiden kehittäminen. Juuri siinä henkilöstöllä ja osaavalla johtamisella on ratkaiseva merkitys.