Irma Peltola

Vuodessa kiinni kirjastoalaan: Riikka Katajan tarina

Teksti: Riikka Kataja, Sysmän kunnankirjasto

Päätin lähteä hakeutumaan kirjastoalalle keväällä 2024, kun urani kielten aineenopettajana oli ajanut karille eikä opettaminen tuntunutkaan itselleni sopivalta alalta. Kirjastoala oli käynyt minulla mielessä jo vuosia aikaisemmin yliopisto-opintojen aikana, mutta ajatus hautautui silloin kiireisten opeopintojen jalkoihin. Nyt kirjastoalan eri koulutuspolkuja tutkiessani löysinkin kirjasto- ja tietopalvelualan korkeakouludiplomin, joka on vuoden kestävä, 60 opintopisteen opintokokonaisuus. Diplomi on tarkoitettu jo korkeakoulututkinnon omaaville kirjastolaisille ja alanvaihtajille, ja kevään hakukierroksen jälkeen pääsinkin opiskelemaan alaa Turun avoimeen AMK:hon.

Opintojen alussa suurin yllätys itselleni oli, että lähes kaikki diplomiryhmäni opiskelijat olivat jo töissä kirjastossa ja meitä alanvaihtajia oli vain muutama. Minulle erityisen hyödyllistä olikin kuunnella opiskelijatovereiden kokemuksia omista kirjastoistaan, kun itselläni ei kirjastoalan kokemusta ollut tässä vaiheessa laisinkaan. Itse opinnoissa painotettiin pedagogiikkaa, joka oli vahvasti läsnä esimerkiksi lukemaan innostaminen- ja digiohjaustaidot-kursseilla. Lisäksi käsittelimme kirjaston yhteiskunnallista asemaa ja monikulttuurisuutta asiakastyössä. Mieleeni on jäänyt erityisesti myös kokoelmanhallinnan ja kuvailevan metatiedon kurssi, joka aiheutti aluksi monelle meistä harmaita hiuksia.

Monipuolinen työharjoittelu vei monipuolisiin tehtäviin

Itselleni opintojen tärkein osio oli kuitenkin kuuden viikon pituinen työharjoittelujakso, jota lähdin suorittamaan Lahden pääkirjastolle. Harjoittelussa minulla oli tavoitteena päästä tutustumaan mahdollisimman moneen eri työtehtävään ja osastoon, mikä toteutuikin Lahdessa erinomaisesti. Minut päästettiin nopeasti tekemään käytännön töitä ja asiakaspalvelua, ja lisäksi pääsin perehtymään muun muassa kuvailuun, kokoelmanhallintaan ja logistiikkaan. Hauskat päivät vietin myös kirjastoauton kyydissä, AKE:n opintoretkellä sekä Nastolan lähikirjastossa työskennellen. Harjoittelusta minut napattiin suoraan kirjastovirkailijan sijaiseksi kotipaikkakunnalleni Sysmään, jossa aloitin vakituisen virkailijan tehtävässä nyt syksyllä. 

Kirjastossa työskentelyssä on ollut parasta sen monipuolisuus. Työpäivään sisältyy tietenkin käytännönläheisiä rutiinihommia ja asiakaspalvelua, mutta myös luovuutta pääsee käyttämään vaikkapa näyttelyiden ja tapahtumien ideoinnissa. Myöskään pedagogiset taidot eivät ole menneet täysin hukkaan, vaan niitä on saanut hyödyntää ainakin kielikahvilan suunnittelussa sekä kaikenikäisten asiakkaiden kaitsemisessa. Itseään saa siis toteuttaa ja päivän hommia aikatauluttaa hieman oman fiiliksen mukaan, ainakin näin pienessä kirjastossa. Lisäksi omat aivot tuntuvat nauttivan arjen pienistä onnistumisista, kuten kirjan löytämisestä asiakkaalle tai sotkuisen hyllyn laittamisesta järjestykseen. Ainakin vielä.

Turun AMK:n opiskelumahdollisuudet kirjastoalasta kiinnostuneille

Teksti: opettaja Pauliina Isomäki ja lehtori Kati Haanpää, Turun ammattikorkeakoulu

Turun ammattikorkeakoulussa voi opiskella kirjastoalaa monimuodon tradenomikoulutuksena, jolloin opintoihin kuuluu kirjastoalan ammattiaineiden lisäksi liiketaloutta. Koulutuksen kesto on 3 ½ vuotta ja tuottaa AMK-tasoisen korkeakoulututkinnon. Turun avoimen AMK:n tarjonnassa on lähes joka vuosi tarjottava vuoden mittainen kirjasto- ja tietopalvelualan korkeakouludiplomi. Molemmat koulutukset ovat viime vuosina olleet todella suosittuja. Kevään 2025 yhteishaussa kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomiopintoihin oli 337 hakijaa (aloituspaikkoja 25), ja korkeakouludiplomiin hakijoita oli 181 (aloituspaikkoja 20).

Koulutusten tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiudet toimia kirjaston monipuolisissa tehtävissä, kuten asiakaspalvelussa, ryhmäohjauksessa, tapahtumien toteutuksessa ja kokoelmanhallinnassa. Opinnoissa perehdytään myös kirjaston rooliin muuttuvassa yhteiskunnassa sekä sen mahdollisuuksiin edistää lukutaitoa, tasa-arvoa ja osallisuutta. Koulutukseen sisältyy myös monenlaista yhteistyötä työelämän kanssa, esimerkiksi asiantuntijaluentojen muodossa.

Opiskelijan on mahdollista yhdistää opinnot työssäkäyntiin kummassakin koulutustyypissä, mutta opiskelu vaatii joka tapauksessa sitoutumista ja myös joustoa työpaikalta. Korkeakouludiplomin 60 opintopisteen paketti on varsin tiivis, etenkin kokopäivätyöhön yhdistettynä. Opintoihin kuuluva kuuden viikon harjoittelu on alanvaihtajille tärkeä: sen kautta voi käytännössä kokeilla, onko kirjastoala itselle oikea valinta. Samalla voi saada ”jalkaa oven väliin” jatkotyöllistymistä ajatellen.

Molemmissa koulutuksissa on sekä alanvaihtajia että kirjastossa työssä olevia. Monimuotokoulutus mielletään yleensä aikuiskoulutukseksi.  Päiväkoulutusta Turun AMK:ssa ei kuitenkaan ole kirjastoalalla lainkaan. Yllätykseksemme huomattava osa monimuodon opiskelijoista onkin nykyään nuoria, suoraan lukiosta tai muusta toisen asteen koulusta valmistuneita. Aikuiskoulutustuen loppuminen on saattanut vaikuttaa nykyisen opiskelijaryhmän nuoruuteen, kuten myös ensikertalaisten etulyöntiasema yhteishaussa.